Maastossa

Vallu se vaan maastoilee. Tänään taas kävimme kävelylenkillä kylillä. Aikaa meni se perinteinen  45 minuuttia. Tänään ei kompuroitu, vaan jalka nousi hienosti :) Sää oli mitä mainioin syyssää, lämmintä +4 astetta ja aurinko paistoi kauniisti.

Seurana meillä oli Tuisku ja Skipi kera ratsastajien! Tallilla tehtiin porkkanavenytykset ja Vallu osaakin ne vaatia jo samalla viisiin heti pihaan tultua kuin Tuisku. Harjailtiin vielä pölyjä tai siis lisää hiekkaa, jota tuntuu olevan nyt turkissa ihan kiitettävästi. Laitettiin loimi niskaan ja Vallu paineli takaisin tarhaan. Tarhasta saikin Mammalta komeat tervehdyshirnahdukset :)

Maastossa

Vallun ja muun karavaanin kera käyntimaastossa kylän pinnassa. Oli aika liukasta metsäpoluilla, kun paljon lehtiä ja on satanut monta päivää. Vallu oli tosi rauhallinen ja lunkki muuten. Pari kertaa kompuroi ja toisella kerralla alamäessä veti polvilleen... Voi Vallu!

Tallilla tehtiin porkkanavenytyksiä, harjailtiin ja vielä loimiteltiin. Maastoiluun meni aikaa 45 minuuttia. Huomatkaa kuvassa kivasti kasvanut harja, alkaa nyt tämä puoliverisuokki pahasti ruveta muistuttamaan lämppäriä.... Hehheee. Eli siis sakset kutsuvat... :)

Ajohevosena

Kiitos kaunis Jennille Vallun ajamisesta :) Oli kuulema meinannut rynniä Tuiskun perään, mutta oli kuitenkin pysynyt lapasessa ja muutenkin ollut kiltti. Vallulla taitaa vielä menohalut iskeä ja vanhat ajat muistua mieleen, kun rupeaa kilpasille, heh.

Kärriajoa

Vallu pääsi taas ajohevoseksi, kun kurvasin tallille ja könysin autosta pihalle... :D Ajateltiin koiranhaukusta huolimatta lähteä kärriajelulle kaksistaan, kun valosalla päästään. Vallu oli likainen, mutta kuiva, joten oli huomattavasti helpompi harjata, kuin eilen. Jonille ja heidille iso kiitos, kun avustivat kärrit perään, niin päästiin matkaan.

Hiekkatiellä olikin yksi hirvimies, mutta kun kyseltiin niin oli yksistään pentukoiraa harjoittamassa sillä suunnalla. Vakuutteli myös, että saadaan mennä rauhassa metättäjiltä. :) Käytiin astetta vauhdikkaampi maastolenkki tien päässä kääntymässä, käyntiä ja ravia. Aikaa meni n.tunti 15 minuuttia. Vallu tuntui tosissaan nauttivan lenkistä, ainut vaan, että ravaillessa vetää päätään alas, kuolaimen taa.

Kun tultiin pihaan, oli hienoa huomata, että Vallu osaa edelleen seístä paikallaan, kun riisutaan vehkeet pois. Jennille kiitos, kun auttoi purkamaan rensseleitä ja piti muutenkin seuraa Vallulle. :)
Loimi niskaan ja venytykset ennen tarhaan vientiä.

Vallu, aina varma valinta. ;) 

Käyntimaasto ja yksi maastoeste :O

Päätin uhmata omaa fysiikkaani ja nousta Vallun selkään. Eipä se selkä tästä ole miksikään muuttunut, enkä malta olla ratsimattakaan. Eipä siinä mitään, hyvin pääsin selkään ja oli mukava maastolenkki.

Vallu intoutui jopa hyppäämään Tuiskun ja Skipin perästä yhden maastoesteen... Eikä ollut kuin istua selässä. :D

Valtsu on niiiiiin ihana.

Maastossa

Olimme taas Iida ja Tuisku seurana maastossa. Kävimme tällä kertaa "kylillä" kääntymässä. Tepasteltiin ihan asfaltille asti elikkä jalkakäytävällä kääntymässä. Lähtiessä oli vielä valoisaa, mutta pimea tulee kyllä tosi nopeaa ja tallille tullessa olikin lähes pilkkopimeää. Otsalamppu oli kyllä matkassa.

Alkumatkan Vallu kolisteli, mutta muuten meni kompastelematta ja muutenkin kiltisti. Ja olipa taas ihanan mutakuorrutteinen hevonen ja meni kotvanen, että sai tyypin puhtaaksi. Ratsastuksen jälkeen tehtiin leipävenytyksiä ja laitettiin lämmin loimi päälle.

Ennen lähtöä Vallu ja Tatu tekivät tuttavuutta :)

Vallu ajohevosena

Kiitos Jennille, joka hoisi Vallun liikutuksen ajamisen muodossa. Vallu oli käyttäytynyt kuulema varsin mallikkaasti, hyvä Vallu!!!!! :)

Ohjasajoa á la Jouni

Sainpas senkin ihmeen tehtyä, että houkuttelin Jounin ohjaksiin ja vähän opetin ohjasajamaan, josko joskus kärryjen kanssa uskaltaisi laittaa menemään.

Valluterapiaa

Kyllä suututtaa...harmittaa. Tulin tallille suoraan lääkäriltä, minne sain itseni viimein hilattua. Se toi paljon ajateltavaa ja uusia haasteita, kuinka saada lääkäri(t) ottautumaan asiaan, joka ei niitä itseänsä hetkauta, mutta asianosaiselle on elämänlaatuun vaikuttava asia. Selässä on välilevytyrä, sain lääkkeitä, joita ei voi syödä kun imettää, joten alkaa olla aika vierottaa poika rinnasta. Haluan kuitenkin, että selkä tutkitaan hyvin ja saan paljon ohjeita tulevaisuuteen, että tämän huonon selän kanssa tulee toimeen. Niinpä, tilanne tämä, eikä muuta kun nokka vastatuuleen. Ihanaa kun on ystäviä ja heppaystäviä. :)

Vallua kävin ajamassa, tosin ei sekään kovin mukavalta tuntunut alaselässä alkupätkän täryytyksen takia. Kuitenkin nautin täysin lupsakasta lenkistä ja voin taata, että niin teki Vallukin. Innostui yhdellä suoralla laukkaamaankin, kunnes Tuisku tuli perä edellä vastaan.. :D

Lenkin jälkeen loimi niskaan ja takaisin tarhaan, jossa Usva jo odotteli Vallua saapuvaksi. Usvahan olisi halunnut lähteä Vallun mukaan alunperinkin, että näillä kahdella on nyt tällä hetkellä joku yhteinen juttu.

Kiitosta taas Vallu ja tytöt.

Vallu maastossa

Eipä ole ihan äskettäin eteen sattunut yhtä mutaista hevosta kuin tämä yksilö! Vallu oli oikein kuorrutettu kuivaneella mudalla aivan yltäpäältä. No ei ollut Iidallakaan ihan helppo tehtävä Tuiskun puhdistuksessa :)

Tuiskun ja Iidan seurana käppästiin käyntimaasto. Aikaa meni n.50 minuuttia. Koko lenkillä taisi vaan kerran Vallu kompuroida, joten aika hienosti meni, koska lähes koko matka rämmittiin metsässä. Vallu tosin mietti aina kaksi kertaa, voiko kaatuneen puun yli kävellä.

Tallilla tehtiin sitten venytyksiä, harjattiin vielä pölyjä ja nakattiin loimi niskaan.

Tarhassa ennen lähtöä oli ihana hetki Vallulla ja Usvalla, en vaan kerennyt ihan olla tarpeeksi nopea kameran kanssa.

Puolivuosittainen raspaus

Vallu oli ainoa, joka tarvitsi pienet päiväkännit raspauksen. Mutta joskus on ihan hyvä ottaa vähän rennosti viikollakin ja päiväsaikaan :) Nyt uinuu Skipin turvekarsinassa.

Vanhoilla hevosilla kuluu ajan saatossa hampaiden pinnat, mutta Vallulla ei ole madaltanut yhtään! Pitäsi nuilla legoilla kuulema pärjätä ainakin seuraavat kymmenen vuotta ;-D