Kävimme maastossa mukavassa pikkupakkasessa. Kaunista oli ja hauskaa, ennenkaikkea todella hauskaa. Lähinnä hihittelin metsäpätkällä Vallun selässä, jaksoipa Vallu yllättääkin tällä reissulla. Antoi monoa Poudalle ja hyppäsi (!) yhden kaatunen rungon yli. Siinä meni hetki tajutessa, että kuinka siellä nyt kävikään.
Jenni huomasi loppumatkasta, että Vallun vasemmasta takasesta vuotaa takaa ulkosyrjästä verta. Puhdistin haavan tallissa ja pistin pollen loimi päällä takaisin paalille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti