Vallu valkassa

Vallu oli kyllä edelleen aivan supertahmo, mutta nyt saatiin aika hyviä vinkkejä Vallun notkistamiseen. Pyynnöstäni tänään ei laukattu, koska Vallu kompuroi jo alkuverkan aikana. Loppua kohden sitten kyllä parani aika huomattavasti. Oli raskas kädelle ratsastaa, mutta kuulema näytti ihan hyvälle. Välillä mentiin ihan löysällä sisäohjalla ja nyt sain taas pari ahaa elämystä tämän hevosen kohdalla, että mitenkä siitä sisäohjasta saa kevyen. Niin sitä Vallun kanssa vaan puolet tunnista harjoitusravissa istuttiin ja hyvinhän tuo meni. Kun se rupeaa liikkumaan "jotenkuten oikeinpäin", niin on sitten helppo ravissakin istua.

Vallullahan oli kenkä tippunut eilen kentälle, onneksi tallimieheni kerkesi sen laittaa takaisin ennen tuntia. Kiitos kaunis ihanalla Jennille, kun oli harjannut Vallun valmiiksi tuntia varten. Oli vähän sellainen kiire, kun Joni tuli töistä 13.45 ja selässä piti olla 14.00. On tuon vauvan kanssa eri homma suoriutua asioista, mutta Ottokin kiltisti katseli vaunusta varustelua. Kaikki siis meni ajallaan ja päästiin kentällä ennen open tuloa paikalle.

Tunnista vielä, että tehtiin taas paljon vasta-asetuksia ja väistätettiin etuosaa sisällepäin niin ympyrällä kuin suoralla uralla. Koska Vallun kanssa ei laukattu, tehtiin siirtymisiä ympyrällä aina 1/4 kentän välein. Tunnin aikana Vallu kyllä liikkui ajoittain tosi kauniisti, mutta huomaa, että voimattomuutta on ja väsyy sitten helposti. Mutta ainakin notkistui hyvin itse ratsastuksen aikana, eri asia sitten mikä on tilanne huomenna... Loppukäynnit käytiin maastossa kävelemässä ja tehtiin sitten vähän leipävenytyksiä. Mutta enpä ole Vallua ennen niin hikisenä nähnyt :)

Kentällä

Vallu ei olisi niin millään halunnut poistua paalilta, kun sitä menin hakemaan. Meinasin itse upota mutaan niin, että piti hetki kiskoa jalkoja irti... Valluhan oli tapansa mukaan taas mutakuorrutettu hevonen, mutta onneksi kuiva ja olikin helppo harjailla. Varustauduttiin pikapikaa ja mentiin kentälle, mistä Heidi ja Tuisku juuri olivat lähdössä pellolle käpsimään.

Voi jestas, että poika oli jäykkä, kuin rautakanki tosiaan. Ravi tuntui alkuun vaikealle, mutta helpotti heti muutaman kiekan jälkeen. Mentiin paljon voltteja ja ympyrällä taivuttelua, ravi oli mukavan rauhallista. Pohkeenväisöjä tehtiin niin käynnissä kuin ravissakin, joista vaikeampaa oli mennä vasemmalle.

Loppuravit ympyrällä menikin jo ihan mukavasti ja Vallulle tuli hiki puolentunnin kenttäilystä. Eli oltiin melko tehokkaita. :) Vallu saikin jäädä talliin suoraan, kun meni niin myöhälle liikutus. Toivottavasti on mukava tunti huomenna!

Juoksutusta

Vallu oli eilen sen verran laiskimus, että ajattelin armahtaa sitä tänään ja olla menemättä selkään. Juoksutettiin sateessa ja Vallu sai vähän hölkötellä liinan päässä. Aikaa meni loppujen lopuksi puolituntia, kun meni rensseleitä säädellessä. Apuohjat ei ole Vallulle juuri millään lailla sopivan mittaiset, joten mentiin ilman muutamaa kiekkaa lukuunottamatta.

Laukat oli sen verran laiskoja, että otettiin niitäkin vaan molempiin suuntiin pari kierrosta. Ravissa meni oikein nätisti, oikeaan kierrokseen oli jäykempi kuin vasempaan.

Niin ja tarhasta hakiessa oli taas täysin kuorrutettu mudalla. Juoksutuksen jälkeen harjattiin lisää (!) ja tehtiin aivan kunnolla venytyksiä. Takaset ei veny juuri ollenkaan taaksepäin, ovat aika jäykkikset.

Vallu nautti lämmittimen alla, eikä olisi enää halunnut lähteä ulos. Eilen leikatun harjan epätasaisuus tulikin sitten tänään tosi kauniisti esille ;-D

Vallu on niin kiltti, IHQ.

Kentällä

Heti tallipojan kotiutuessa läksin Vallua metsästämään tarhasta. Kaikki tuli portille vastaan, paitsi Vallu. Taisi arvata, että nyt on menoa. Jökötti paalilla ja jouduin mutaisen tarhan läpi hakemaan, öh hieman mutaisen hevosen. Ensimmäinen ajatus oli, että kauheeta jos Marjo näkis tämän.... ;-D

Voin valehtelematta sanoa, että kaikkineen sain uppoamaan puoli tuntia tuon hevosen putsaukseen. Plus, että innostuin leikkaamaan lämppäriharjan pvharjaksi. Siirihän se siitä kyllä saattaapi mainita, kun ei se leikkausjälki ole ehkä ihan priimaa.... 

Perusteellisen putsauksen jälkeen paineltiin kentälle. Vallu oli tosi laiskalla tuulella ja sai koko ajan pyytää eteenpäin. Taisi viime viikonlopun riennot ottaa kunnon päälle. Kentän pohja oli erittäin täydellinen, ainoa että pimeys vaani, kun ei ole lunta valoa antamassa. Laukkaa ei otettu, olisi varmaan vetänyt laiskuudessaan kumoon koko hevonen. Ravia lähinnä koko ajan mentiin, paljon taivutteluita ja väistöjä. Vallu oli todella jäykkä. 

Mutta satula oli tosiaan parempi, hieman kippaa vielä eteen, mutta nyt ei keinu enää yhtään.

Reilu puolituntinen hujahti kentällä nopeasti. Lauantaina mennään Vallun kanssa Virpin tunnilla, joten täytyy taas saada vähän tuntumaan, kun meidän yhteiset hetket ovat painottuneet lähinnä maastossa käynteihin. Vallu hikosikin ja laitettiin lämmin kolttu niskaan. Tehtiin huolella venyttelyitä, kun oli niin jäykkis.

Siiri on tulossa perjantaina, katsotaan miten menee huomisen aikataulut, keretäänkö vielä treenata :) Ja Vallu käveli irti hienosti tallista tarhaan perässä. 

Lyhyt käyntilenkki

Käytiin Vallun kanssa maastossa Heidi ja Pouta seuranamme. Oli tarkoitus käydä soramontulla kääntymässä, mutta täytyi hiekkatiellä kääntyä kotiinpäin, kun tie oli ihan peilijäässä.

Vallun jalat olivat nyt ihan buenot, ei ollut nestettä juuri nimeksikään takasissakaan. Muutenkin tuntui oikein hyvinvoivalta, paitsi Heidi kertoi niiden olleen melko väsyneen oloisisa tänään tarhassa. :)

Tehtiin hyvät venytykset ennenkuin päästin Vallun takaisin tarhaan, toivottavasti ei mene piehtaroimaan loimi päällä... :O

Valmennusta

Käytiinpä Vallun kanssa Suorakan valmennuksessa kaahailemassa enempi ja vähempi.

Eilisestä ei jäänyt oikeastaan kuin paha mieli ja rakkulat molempiin nimettömiin. Melkein koko tunti meni juoksenteluksi, eikä sitten onnistunut juurikaan mikään kuvio niinkuin olisi pitänyt. Vasta tunnin lopulla Vallu alkoi kuunnella ja saatiin jo vähän tuntumaan oikeaan ratsastukseen.

Loppukäynnit ratsastettiin hevosten yökylä-paikkaan otsalamppujen valossa. Kiitokset Annelle, joka varmisti selustan tuolla pimeällä pätkällä. :) Hevoset jäivät mielellään talliin heiniä rouskuttelemaan.

Tänä aamuna sitten Vallulla oli jalat melko pökkelöiset, kun oli seissyt pitkälle aamupäivään karsinassa. Ei vaikuttanut kuitenkaan yhtään arkovan niitä, kun ratsastettiin alkukäynneiksi maneesille, nyt päivänvalossa. Vallu on kyllä fiksu, kun ei pelkää nuita moottoriajoneuvoja.

Tunti alkoi todella mukavasti, Vallu tuntui paljon rauhallisemmalta. Yritti se alkuun lähteä taas pinkomaan, mutta sain haltuun, toteuttamalla edellispäivän neuvoja. Mutta, mentiin pohkeenväistöjä käynnissä ja ravissa, sekä kiemurauraa. Vallu oli ihan hikinen, kun tänään teki todella töitä, eikä vain vouhkannut. Huomasi siitäkin, kun alkoi väsyä ihan eri tavalla, kuin eilen, kun olisi vain jaksanut juosta, juosta ja juosta.

Tänään oli hyvä päivä, korjasi eilisen morkkiksen ja itseensä turhautumisen. Nimetön on vain nyt oikeasta kädestä ihan järjettömän kipeä, kun sisäsyrjä on vereslihalla...kaikkea sitä!

Vallu muutaman kerran antoi odottaa, ennenkuin lastautui, mutta sekin todennäköisesti johtui taas lastaajasta (eli minusta). Se jaksaa kokeilla nyt todenteolla.
 <3 Vallu <3

Rapsuttelua

Tänään pidimme Vallun kanssa mukavan rapsutteluhetken, kun tulin hakemaan kamoja huomista valmennusta varten...ja todellakin oli piha siinä kunnossa, ettei siinä olisi voinut lähteä ratsimaan.

Harjasin ja rapsuttelin käytävällä tovin, kun ajattelin että ei olisi niin likainen huomenna (toiveajattelua). Sitten pakkasin kimpsut ja kampsut autoon ja lähdin kotiin jännittämään. Täytyy myöntää, että perhosia on vatsassa jonkin verran, kun edessä oleva valmentautuminen ei ole vielä kovin tuttua minulle. Lähinnä tarkoitan sitä, että lähdetään oman hevosen kanssa vieraalle tallille maneesiin ratsimaan.

Vallu lupasi olla kiltisti. :)

Ihana Vallu

Kentällä köröteltiin kovaa tuulta ja sadetta UHMATEN. Voi että, kun oli niin ihana mennä, oikeasti.

Vallu ei ole vielä kertaakaan tänä syksynä ollut niin kuuliainen avuille ja muutenkin taipui nyt kivasti. Laukata en paljoa uskaltanut, mutta nostot onnistuivat mielestäni hyvin. Mentiin erilaisia väistöjä ja paljon voltteja ja ympyrällä taivuttelua.

Maastossa säikähti pahemman kerran ja ampaisi kuin raketti eteenpäin, onneksi pysyin kyydissä, koska jalustimetkin tippuivat siinä kahakassa. Pihallakin jaksoi vielä vähän vouhottaa ja tepasteli kuin Arabianhevoset konsanaan kevyesti pää ylhäällä ohjien päässä. Tallissa loimitettiin ja venyteltiin ennenkuin pääsivät Pilivi Poutasen kanssa vielä pihalle pariksi tunteroiseksi.

Kentällä

Oli valoisaa vielä kun tultiin tallille, mutta nopsaan se pimeä laskeutuu, joten piti sitten lopulta sytyttää valot kentälle. Kun menin hakemaan Vallua tarhasta oli se siinä ja siinä, ettei lähtenyt karkuun. Ilme oli juuri sellainen. Sain sen kuitenkin tulemaan lopulta luokseni leivän avulla.

Tehtiin tallissa varustelut ja huomasin, että vallulla on päässä (leuassa ja poskien alla) ihmeellistä "ihottumaa". Täytyy seurata, voi olla kyllä kuivunutta "hankaumaakin", kun pojat vissiinkin kiskovat toisiaan päitsistä leikkiessään.

Sää oli aivan mahtava ratsastaa ja kenttäkin tuntui ihan hyvälle. Tehtiin taas paljon siirtymiä (käynti-ravi-käynti, käynti-laukka-käynti) ja taivutteluja sekä vasta-asetuksia ympyrällä. Väistettiin myös huolella molempiin suuntiin. Vallu tuntui nyt todella miellyttävälle mennä ja vauhtikin oli tällä kertaa sopivaa, alkoi muuttua loppuajasta laiskansutjakaksikin. Jospa se tästä.... :D Mentiin taasen reilu 50 minuuttia ja Vallulle oli tullut pieni hikiläntti lavoille ja ryntäille, kun joutui ihan töitä tekemään.

Venyteltiin tallissa huolella jalat ja selkä ennenkuin vein pojan takaisin pihalle.

RRRRatsastusta

Pääsinpäs perille, vaikka matkalla sattui kaikenmoista, hermot meni ja keli oli huono.

Eipä siinä muuta, kuin ripeästi hevosta laittamaan kuntoon, että joutuisi vielä ihmisten aikaan kotiin nukkumaan. Oltiin 15 minuutissa kentällä ja otettiin alkuun verkaksi ravia uralla. Kenttä oli aivan mahtava mennä ja Vallu oli oikealla vauhtiVallu päällä taasen.

Työskenneltiin paljon pääty-ympyrällä tehden vasta-asetuksia ja yritettiin löytää yhteinen sävel siihen vauhtiin. Välillä se tulikin, mutta sitten taas kiihtyi jostain syystä. Laukat nousi ja pysyi yllä todella hyvin, niissä ei ollut ongelmaa. Muutaman kerran pitkällä sivulla tehtiin avotaivutuksia ja väistettiin kerran keskihalkaisijalla molempiin suuntiin. Väistötkin lähtivät nyt heti hyvin.

Lopuksi yritettiin mennä eteen-alas loppuravit uralla, mutta tuntui välillä touhottavan niin ettei tullut paljon venyttyä. Loppukäyntien ajan mentiin pelkillä painoavuilla kiemurauria ja se oli ihan hauskaa. Myös Vallu pelkäsi lasten viikonloppuna rakentamia lumihirvityksiä, että oli vaikeata mennä niiden lähelle. No siinä aikamme telkutiin ja koska olin päättänyt että mennään "lumimuurin" yli, niin siinä niin pitkään pyörittiin, että se Vallu meni siitä ylitse.

Höpövallu!

Tallissa vielä loimi päälle (Vallulle tuli hieman hikikin ihan) ja venytyksiä ennenkuin pääsi ulos kavereiden kanssa vielä hetkeksi, ennen iltapalaa.

P.S. Minua alkaa jo hieman hirvittämään se viikonloppuvalmennus Jokirannassa...näinköhän sitä elossa sieltä selviän. Viikonlopun tavoitteena on siis hengissä selviäminen...hehhehhee.

Palautteleva maasto

Vallun kanssa lähdettiin aamusta käyntilenkille maastoon. Onneksi Heidi jaksoi lähteä seuraksi Tuiskun kanssa.

Vallu oli hauska, kun menin huutelemaan niin oikein höristi korviaan kun menin hakemaan tyyliin että näkeekö harhoja, kun tuo nainen on taas täällä =D. Mielellään se lähti sitten mukaan.

Eilisestä vouhkaajasta ei ollut enää jäljellä, kuin pieni ripaus. Vähän oli jossain vaiheessa uutta metsäautotietä pitkin kävellessä semmoinen tunne, että polle meinaa karata alta, mutta sitten taas rauhottui. Mentiin reipasta käyntiä, mutta rennosti. Edellisenä iltana ja yönä oli satanut lunta ja oli kieltämättä todella kaunista. Tuntui kuin oltaisiin oltu ihan jollain uudella maastoreitillä. Mieli lepäsi!

Satula tuntuu nyt vähän kiikkerältä, niinkuin eilen valmennuksessakin. Katsellaan mitä fyllinkiä otetaan pois ja että joko nyt alkaa olla paikka muokata satulaa vai mitä tehdään.

Jatketaan harjoituksia seuraavalla kerralla, toivottavasti päästään kentälle!

Vallun kanssa naapurissa

Osallistuttiin Vallun kanssa tunnille, minne Heidi ei migreeniltään kyennyt. Olihan se hieman omanlainen kokemuksensa lähteä 1,5 viikkoa levänneen ja kaksi vuotta vain omalla tallilla olleen hevosen kanssa vieraisiin. :D Olin kyllä ylpeä kuitenkin loppujen lopuksi kokonaisuuteen. Tästä on taas hyvä lähteä. Odotan ihan sitä kentällä pakertamista innolla. :)

P.s. Kädet oli ihan melkein irrota tunnin aikana. Voihan Vallu!! Ainiin, ja iso kiitos Jonille kyydityksistä.