Kentällä köröteltiin kovaa tuulta ja sadetta UHMATEN. Voi että, kun oli niin ihana mennä, oikeasti.
Vallu ei ole vielä kertaakaan tänä syksynä ollut niin kuuliainen avuille ja muutenkin taipui nyt kivasti. Laukata en paljoa uskaltanut, mutta nostot onnistuivat mielestäni hyvin. Mentiin erilaisia väistöjä ja paljon voltteja ja ympyrällä taivuttelua.
Maastossa säikähti pahemman kerran ja ampaisi kuin raketti eteenpäin, onneksi pysyin kyydissä, koska jalustimetkin tippuivat siinä kahakassa. Pihallakin jaksoi vielä vähän vouhottaa ja tepasteli kuin Arabianhevoset konsanaan kevyesti pää ylhäällä ohjien päässä. Tallissa loimitettiin ja venyteltiin ennenkuin pääsivät Pilivi Poutasen kanssa vielä pihalle pariksi tunteroiseksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti