Käytiinpä Vallun kanssa Suorakan valmennuksessa kaahailemassa enempi ja vähempi.
Eilisestä ei jäänyt oikeastaan kuin paha mieli ja rakkulat molempiin nimettömiin. Melkein koko tunti meni juoksenteluksi, eikä sitten onnistunut juurikaan mikään kuvio niinkuin olisi pitänyt. Vasta tunnin lopulla Vallu alkoi kuunnella ja saatiin jo vähän tuntumaan oikeaan ratsastukseen.
Loppukäynnit ratsastettiin hevosten yökylä-paikkaan otsalamppujen valossa. Kiitokset Annelle, joka varmisti selustan tuolla pimeällä pätkällä. :) Hevoset jäivät mielellään talliin heiniä rouskuttelemaan.
Tänä aamuna sitten Vallulla oli jalat melko pökkelöiset, kun oli seissyt pitkälle aamupäivään karsinassa. Ei vaikuttanut kuitenkaan yhtään arkovan niitä, kun ratsastettiin alkukäynneiksi maneesille, nyt päivänvalossa. Vallu on kyllä fiksu, kun ei pelkää nuita moottoriajoneuvoja.
Tunti alkoi todella mukavasti, Vallu tuntui paljon rauhallisemmalta. Yritti se alkuun lähteä taas pinkomaan, mutta sain haltuun, toteuttamalla edellispäivän neuvoja. Mutta, mentiin pohkeenväistöjä käynnissä ja ravissa, sekä kiemurauraa. Vallu oli ihan hikinen, kun tänään teki todella töitä, eikä vain vouhkannut. Huomasi siitäkin, kun alkoi väsyä ihan eri tavalla, kuin eilen, kun olisi vain jaksanut juosta, juosta ja juosta.
Tänään oli hyvä päivä, korjasi eilisen morkkiksen ja itseensä turhautumisen. Nimetön on vain nyt oikeasta kädestä ihan järjettömän kipeä, kun sisäsyrjä on vereslihalla...kaikkea sitä!
Vallu muutaman kerran antoi odottaa, ennenkuin lastautui, mutta sekin todennäköisesti johtui taas lastaajasta (eli minusta). Se jaksaa kokeilla nyt todenteolla.
<3 Vallu <3
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti