Uudenvuodenaaton ratsastus

Vallun satulaongelmat paisuu vaan. Olen tullut siihen tulokseen, ettei winteckään käy Vallulle enää ollenkaan, koska ratsastaessa keikkuu ihan häiritsevästi. Päätettiin Heidin kanssa kokeilla Tuiskun C&B:tä eikä se ollut hassumpi kun laitettiin eteen pyyhettä tyynyksi, ei ainakaan winteckiä huonompi. (vallu parka) Kun vain päästäisiin siitä Vallun omasta JC:stä eroon  niin saataisiin uusi satula, koska tällä hetkellä ei rahatilanne anna periksi mennä kahden satulan loukkuun... On se niin surku, ettei raha kasva puussa, tai jos kasvaa, niin en omista sellaista puuta.

No mentiin tosiaan kentällä puolituntinen tehden taivutuksia ja otettiin hieman ravia keskiympyrällä. Vallu meinasi lähteä lentoon, oli meinaan tänään laiskan vastakohta. Pohja oli liukas, niin en voinut antaa liidellä kuitenkaan, joten odotellaan niitä maastolenkkejä sitten innolla...(lue kauhulla)

Joku aloiti jo paukuttelun siinä kun oltiin vielä kentällä joten ajattelin lopettaa ja päästää Vallun vielä tarhaan joksikin aikaa kavereitten kanssa. Leipävenytykset tehtiin tälläkin kertaa ja lompsittiin nuttu niskassa tarhaan ilman riimua. :)

Juoksutusta

Vallu sai käydä liinan päässä pörräämässä. Oli tänään melko laiskanoloinen kun laitoin apuohjat.

Liikkeet oli minusta kuitenkin erinomaiset, eikä takapään jäykkyydestä ollut tietoakaan. Ainut vain, ettei apuohjienkaan kanssa meinaa asettua sisään. Meillä riittää siis vielä opeteltavaa.

Käyntiä kentällä

Joulu on jo vietetty, eikä Tapaninakaan tehty mitään, kun oli niin huono keli.

Kenttä oli tänään tosi raskas ja Vallu ainakin liukasteli niin, ettei menty kuin käyntiä. Tällä kertaa haasteelliseksi osoittautui ratsastaa hevonen suoraksi... Onnistuttiin kuitenkin. Väistöt onnistuivat taas ongelmitta, kuten aina.

Ratsastuksen jälkeen tavanomaiset leipävenytykset, nuttu niskaan ja ulos.

-siiri

Juoksutusta Jenni liinan päässä :)

Tänään vaihdettiin hevosia, joten siis menin Skipillä ja Jenni hoiti Vallun juoksutuksen.

Myös tälläkin kertaa mentiin apuohjien kera.

-siiri

Juoksutus apuohjien kanssa

Kentällä tuli niin pahasti tieroja Skipille, että laitoin suoraan Vallulle juoksutuskamppeet päälle.

Oli niin liukasta, että laukkaa nostaessa Vallun takapää luisti alta. Siispä ravailtiin pelkästään. Tänään Vallulla oli siis apuohjat ja pojalle tuli ihan kunnolla lämmin liinassa.

Päästiin kokeilemaan ostamaani fullneck -fleeceloimea ja oli se kyllä upean näköinen Vallun päällä. No mutta mikäs nyt ei olisi upea meidän wannabe -liinaharja -puokkarin yllä. =D

Vein tallille mennessäni porkkanoita jonkun verran, koska lapset edellisellä kerralla kävivät hakemassa muutaman talliporkkanan minun luvalla lumiukon nenäksi.

<3<3Vallu<3<3

-siiri

Maastossa ilman satulaa

Päästiin Jennin kanssa tallille valosan aikaan ja päätettiin yhdessä tuumin lähteä maastoon. Ja koska oli tierakeli, niin tiesin ettei mennä kovaa, uskaltauduin selkään ilman satulaa.

Vähän vajaa tunti rämmittiin kylän suuntaan ja takaisin. Haluttiin katsoa, että missä se sähköyhtiön auto oli siellä metsässä käynyt ja syykin selvisi.

Vallu oli hauska, kun alkoi kesken maaston huutelemaan kavereita. Mentiin sen verran reippaampaa käyntiäkuin Skipi, niin luuli jääneensä yksin...Kai. Tai sitten emme olleet ainuut liikkujat metsässä.

Kotimatkalla alkoi pyllyn alla lämmittää ihan toden teolla, että pitipä siitä ihan Jennille mainnita. :) Mutta oli todella rentouttava maastolenkki, Vallukin nautti.

Täytyypä mainita vielä, että älkää ihmetelkö kirjoitusvirheitä, koska tälläkin hetkellä pikkunies on tissillä ja bloggaan samalla...;P

-siiri

Juoksutusta

Tänään oli niin liukas kenttä, että katsoin parhaaksi vain juoksuttaa Vallun.

Olikin todella mukavaa huomata, että syksyn jäykkyys liikkeissä on hävinnyt melkeinpä kokonaan. Liekkö vaikuttaa säännöllinen liikutus, vai joko viikon kuuri glugosamiini näkyy, tai näiden kahden yhteisvaikutus.

Mutta siis Vallun ravi oli erinomaista tänään ja toimi taas liinassa kuin ajatus.

p.s. Huomattiin, että kentällä mahtuu hyvin juoksuttamaan samaan aikaan kahta hevosta liinassa, nimittäin Jenni pyöritti Skipiä toisessa päässä kenttää. :)

-siiri

Ratsastusta

Tulimme ensimmäistä kertaa tallille Jennin kanssa niin, ettei Heidi ollut vahtimassa Eliasta. Jenni siis toimi tällä kertaa vauvanvahtina minun ratsastuksen ajan.

Otettiin muutama ympyrä harjoitusravia, mutta Vallu liukasteli niin paljon, että oli pakko mennä pelkkää käyntiä. Siis taasen taivuteltiin ja otettiin paljon väistöjä. Oltaisiinko puolituntinen pyöritty kentällä, kunnes päätin lopettaa.

Venytysten jälkeen Vallu pääsi taas Poudan luokse tarhaan.

Ainiin, unohdin mainita, että menneenä lauantaina toin tallille ostamaani glukosamiini + HA ravitolisää. Katsotaan nyt, että kuinka se vaikuttaa Valluun ja takajalkonjen nivelrikkoihin. Ostin myös fullneck fleeceloimen, eli siis hurahdin täysin.

Taivuttelua

Tänään olikin kenttä melko liukas linkoamisen jäljiltä, koska Vallulla ei ole kenkiä. Muutama kierros pyörittiin ravilla, mutta livetti sen verran, että katsoin parhaaksi mennä vain käyntiä ja tehdä paljon erinäisiä taivutuksia.

Reilu puolituntinen vierähti ja poika taipuikin todella hienosti!

Jälleen kerran oli oikein nautinnollista olla Vallun seurassa. Ihanaa vastapainoa äitiysloman perusarkeen, Heidi on oikea aarre, kun hoitaa Eliasta.

-siiri

Lyhyt maasto latopellolla, sitäkin vauhdikkaampi :)

Käytiin Vallun kanssa ottamassa vauhtia pikkujouluihin latopelloilla. Siis mentiin laukkaa Vallun tyyliin (lue kiitolaukkaa) latopellontie molempiin suuntiin. Oli semmoinen myrsky, ettei jaksettu kentälle jäädä pörräämään. Mokka piti meille seuraa maastossa. Käytiin vielä latopellon risteyksestä eteenpäin ravailemassa/kävelemässä, kun innostuttiin.

Koska Vallu lämpesi reissusta ja keli oli niin kurja, laitoin Vallulle loimen ulos venytysten jälkeen. Meillä oli oikein mukavaa.

Siinä sitten vielä lähtötohinoissa satuin jotenkin toheltamaan ja ottamaan Heidin puhelimen mukaani siinä uskossa, että se on omani. Oma olikin vauvan hoitolaukussa eikä puhelintaskussa... Kanervalan ABC:n kohdalla sitten aloin ihmetellä, että miksi taskusta kuuluu Heidin soittoääni...koska soittaja oli Joni, uskalsin tietysti vastata...On se Joni mahtanut ihmetellä.. No mutta, näin ei voi sattua kuin miulle! Onneksi tästäkin kömmellyksestä selvittiin vain nauruilla (ja tietysti ajelutin Jonia giganttiin vielä lauantai-iltana). Kiitos ja anteeksi... :D

-siiri

Laukkaa kentällä

Kerrankin pitkästä aikaa kenttä oli ihan prima-kunnossa. Siellä pystyi tekemään ihan mitä vain.

Laukattiin paljon keskiympyrällä muunmuassa. Mentiin noin 40 minuuttia tehokkaasti ja Vallullekin pukkasi hikeä pintaan.

-siiri

Loskakenttäily

Koska kenttä oli tällä kertaa melkoisen liukas, otettiin pääosin käynnissä koko aika, mikä mentiin (noin 40 min.)
Paljon väistöjä ja taivutuksia, vähän ravia keskiympyrällä ilman jalustimia. Se oli aika hauskaa huomata, kun ne keskivartalon lihakset täytyy yrittää etsiä jostain. Kyllä ne sieltä vielä löytyy, kun kaivelee... ;D

Vallu oli taas erittäin herrasmies. Pouta kateellisena vilkuili aidan takaa, mutta kyllä se Poudankin aika vielä koittaa, kun pääsee kentälle uurastamaan (heh).

-siiri

Kentällä

Mennimme Vallun kanssa kentällä reilun puoli tuntia. Oli ihanaa huomata, ettei Vallu pohjimmiltaan ollut muuttunut miksikään. Kaikki entiset tavat ovat tallessa... :)

Otettiin siis kaikki askellajit käynnistä laukkaan. Pohja oli hieman liukas, niin laukkaa ei otettu, kuin muutama nosto vain. Hyvin nekin nousivat. Paljon taivutuksia sun muita kivoja juttuja! Odotellaan pohjan pitävyyden paranemista.

-siiri <3 vallu

Maastoratsastus

Käytiin Vallun kanssa kokeilemassa miten se ratsastus sujuu pitkän tauon jälkeen.

Oli erittäin mukava reilun 20 minuutin maastoretki.

Suunnitelmat vain muuttuivat seuravan viikon osalta, kun vauvalle tuli flunssa.

Maastossa

Lapsosten kera saavuttiin aamupäivästä tallille. Vauva vaunuihin jatkamaan uniaan ja eikun Vallua hakemaan.

Vallu tuli mukaan tälläkin kertaan ongelmitta ja nyt oli kyllä puhdas poika. Ei siis tarvinnut suuresti urakoida harjan kanssa, että oli karvat siististi ojennuksessa. Tänään oli niin kova ja liukas maa, että päätin vain ohjasajaa, en vielä tänään selkään uskaltautunut.

Piha oli niin liukas, että lähdettiin suoraa päätä maastoon. Käytíin siis latopelloilla kääntymässä ja vielä siitä reissusta intoutuneena, jatkettiin toista tietä vielä seuraavaan tienhaaraan. Matkan varrella otettiin seisahdusharjoituksia, jotka varsinkin kotiinpäin olivat haasteellisia hätähousulle. Yritin selittää, että vaikka se Pouta siellä tarhassa jäi huutelemaankin, niin ei se siihen kuole, että ovat hetkenaikaa erossa. Paita ja peppu.

Koska maastossa ne seisahdukset olivat sen verran vaikeita, mentiin vielä kentälle. Kentällä pysähdeltiin ja peruuteltiin kunnes ne sujuivat muitta mutkitta, lopeteltiin siltä osin harjoitukset. Tallin pihassa leipävenytysten jälkeen mentiin pesupaikalle riisumaan rensselit ja jutusteltiin vielä mukavia.

Tarhan portilla Pouta jo odotti Vallua kuumeisesti ja jälleennäkeminen oli taas ihana.

Seuraavaan kertaan!

-siiri

Liinassa juoksutus

Saavuimme tallille pimeän aikaan ja hieman harjoitellessahan se vielä menee, kun tuo pieni mies ei vielä tuttipulloa käytä.

Kerkesin siis metsästää Vallun piemeämpääkin pimeämmästä tarhasta ja harjata + laittaa suojat, kun piti lähteä sisälle syöttämään pikkumies. Vallu sai siis hetken kuivahtaa ja lepäillä tallissa, ennenkuin alettiin hommiin.

Juoksuttaessa en huomannut vasempaan kierrokseen mitään muutosta, mutta oikeaan kierrokseen olikin nyt sitten hieman jäykempi kuin viimeksi. Ajattelin sitten hetken, että lopetetaan siihen paikkaan, mutta ei taas mennyt aikaakaan, kun askel alkoi vertyä. Liinassa käytiin läpi kaikki askellajit molempiin suuntiin.

Sen verran Vallu lämpesi, että etsin tallissa fleeceloimen selkään, ennenkuin vein takaisin tarhaan.

Voi että, kun on ollut Vallua ikävä!

-siiri

Vallun loma ohi!!

Nyt, kun mahasta pullahti ulos ihana poikavauva, niin voin pikkuhiljaa alkaa keskittymään myös Vallun kanssa touhuamiseen.

Saavuttiin lasten kera ajatuksena juoksuttaa Vallu sillä aikaa kun vauva nukkuu vaunuissa. Sonja isona tyttönä oli Ossin kanssa ulkona kieriskelemässä missä lie mutalikoissa, ainakin vaatteista päätellen...:D

Vallu on kuulemma iltaisin possuillut, eikä ole antautunut tarhasta kiinni, joten ajattelin, että jotain sen tapaista olisi nytkin luvassa. Vallu oli kuitenkin portilla norkoilemassa juuri sopivasti ja hieman pöllämystyneenä minun näkemisestä (ilme oli meinaan sen näköinen =DD) ei kait tajunnu lähteä karkuun. Joten kiinni pyydystäminen sujui todella hyvin. Otin hevosen pesupaikalle ja harjasin oikein pitkään ja hartaasti jutustellen mukavia. Sitten vain juoksutusvermeet niskaan ja kentälle.

Vallu toimi juoksuttaessa oikein hyvin. Jäykkyyttä on aavistuksen huomattavissa, mutta positiivista on se, että sillä ei kuitenkaan mene kauan vertyessä. Ajattelin nyt alkuun juoksuttaa muutamia kertoja ennen ratsastusta. Tästä on hyvä jatkaa.
-siikku

Kaviohuoltoa ja harjausta

Vallun kaviot on nyt vuoltu ja etuset ovat pysyneet oikein hyvän mallisena. Kannat on tosi matalat takaa, mutta ensi kerralla kun kengät laitetaan, niin eiköhän kelpaa. Vallu sai myös huolellisen harjauksen :D

Vallu ratsastuskoekaniinina

Siiri ahkeroi valmistellen hevosia ja minä onnellisena vaan ratsastelin! Ajateltiin kokeilla, että miten se Vallu kentällä menee, kun on siitä aika kotvanen. Noin parikymmentä minuuttia lähinnä käveltiin, pari raviympyrää lukuunottamatta. Hyvinhän kaikki on mielessä, väistöjäkin olisi tullut koko kentän laidallinen ja kuunteli tarkkaan koko ajan. Vallun ratsastus kun rupeaa jatkumaan tässä lähiaikoina, niin ei mene kauaa, kun on polle taas entisensä :D:D

Kiitos Siiri siis paketoinnista ;D

Hammaslääkärissä

Tänään oli siis vuorossa hampaiden huoltoa ell lääkärin toimesta. Hampaita raspattiin ja oli kuulemma ihan aiheellista. Harkittiin/päätettiin jo, että täytyy raspata kahdesti vuoteen. Niin siis Vallulle täytyi laittaa rauhoittavaa, kun jo pelkkä suurauta (vai mikähän se nyt on oikealta nimeltään..) oli kammottava. Vallu ihan tärisi pesupaikalla, ennenkuin rauhoittava alkoi tepsiä. Rauhoittavaa täytyi laittaa lisää sitten, kun hampaita yritettiin raspata, kun Vallu riuhtoi päätään vielä turhan pirtsakasti. Heidi ja Jenni piti päätä kiinni, että raspaus onnistui. Kiitos tyttelit!! :)


Raspauksen jälkeen Vallu siirrettiin karsinaan ja hetken näytti, ettei jalat olisi toimineet ollenkaan, koska niin huumattu poni oli, vaikka päätään jaksoi heilutella koko hoitotoimenpiteen ajan. Karsinassa sitten laitettiin Herra kiinni, ettei alkaisi syödä liian aikaisin rauhoitettuna. Menikin useampi tunti, kun Vallun pystyi siirtämään takaisin laitumelle kavereiden luo. Nyt on siis hampaat kunnossa!!

 

Puunausta

Jälleennäkemisen suuri ilo oli ainakin minun puolelta vilpitön, mutta heti kun Vallu tajusi, että pitäis laitumelta jonnekin lähteä, niin ei suostunut kiinni. Oltaisiin siis siirretty koko joukko samalla kertaa Heidin kanssa niin, että minä olisin ottanut Poudan ja Vallun ja Heidi Tuiskun ja Eksun. Vallua ei siis huvittanut tulla siirretyksi, joten jäi keskenänsä laitumelle lampaiden kanssa, kun Liinakkojoukko siirtyi syömään metsätarhaan. Ajateltiin, että saa nyt hetken olla omissa oloissaan ja käydään hakemassa se myöhemmin pois sieltä.

Maha täynnä hyvää ruokaa ja jäätelöä sitten menin takaisin koettamaan uudella onnella, eikä Vallulla ollut enää mitään sitä vastaan, että lähtisi mukaani. Mentiin pesupaikalle talliin ja ajattelin harjatan Vallun oikein hartaasti ja muutenkin vähän puunailla. Vietettiin siis konimuksen kanssa laatuaikaa ja tällä kertaa Herrakin ihan nautti saamastaan hoidosta. Loppusilaukseksi nypin taas vähän harjaa ja päätin, että siitä pitää leikata muutama sentti pois seuraavalla kerralla. Otsaharjaan tehtiin nätti letti ja sillä kelpasikin sitten lähteä morsmaikkua tapaamaan metsälaitumelle.

Ihana päivä oli taas, kiitokset Tuulikummun väelle!

Käyntimaasto

Jenni ja Skipi seurana käytiin kävelemässä pururatalenkki, aikaa meni vajaa tunti. Koska Vallun satula on sovituksessa, mentiin Tuiskun, joka ei istunut kyllä ollenkaan. Vallu kompuroi suhteellisen vähän ja oli ihan mielissään vaihtelusta :) Tallilla sitten otettiin vähän omppua ja öljyttiin ötökkien syömät paikat. Vallu on niin suloinen :D

Juoksutusta liinassa ja vuotuinen pesu

Siiri hoisi Vallun juoksutuksen ja oli aika lailla laiskalla tuulella tänään. Kaikki askellajit kuitenkin meni läpi. Vallulle ostin tänään omat viiksikuolaimet ajatellen siis juoksutusta ja ajoa. Laiskasta menosta huolimatta, liikkui tosi nätisti!

Tallilla sitten suoritettiin Vallulle vuotuinen pesu, toki hepat pestään AINA kun ne hikoaa, mutta kerran kesään pestään kunnon shampoolla ja kiillotetaan ja hoidetaan turkki balsamilla. Vallu nautti silminnähtävästi tästä käsittelystä :D Tulipa siis puhdas ja kiiltävä hevonen.

-Heidi-

Ps. Siiri, lisäile sitten puuttuvat huomiot ;-D

Juoksutusta liinassa

Tänään on "vapaapäivä", niin on aikaa tehdä heppajuttuja. Vallua halusin vähän juoksuttaa, kun possuili silloin männäpäivänä... Vallu käyttäytyi erittäin mallikkaasti ja seisoi kiltisti varusteltavana pesupaikalla. Harjailtiin kunnolla, jonka jälkeen paineltiin kentälle. Ensin mentiin vasempaan kierrokseen käyntiä ja ravia, sen jälkeen vaihdettiin suuntaa. Oikeassa kierroksessa samat lämmitelyt, sekä laukkaa. Ja yllättävää kyllä, liikkui tosi nätisti, vaikka etusista on laidun nielaissut kengät.

Vaihdettiin vielä suuntaa vasemmalle ja otettiin sillekin puolen vähän laukkaa. Vallu innostui pari kertaa ihan kunnolla ja pisteli menemään. Oikein rennosti ravaili kaula alhaalla. Tallilla sitten vielä harjailtiin pölyt ja tarkasteltiin rinnassa olevaa haavaa, joka jo rupeutuu hyvää vauhtia.

Vikke lähti omaan kotiin ja Vallu pääsi Tuiskun ja Eksun kaveriksi suopellolle. Tuiskun komentelu alkoi lähes välittömästi, sekä myös laukalla painattelivat menemään :)

-Heidi-

Maastakäsittelyä ja käytöstapoja...

Kuten moni luulee, että Vallu on elänyt koko heinäkuun pellossa, niin asiahan ei nyt aivan täysin niinkään ole...mutta suurimmaksi osaksi kyllä.

Jokaisesta kerrasta, mitä olen käynyt, en ole kirjoittanut blogiin mitään, mutta kyllä tässä 2,5 viikkoa vierähti, etten ole Vallun kanssa tehnyt yhtään mitään. Mennessäni hakemaan Vallua laitumelta koko lauma oli perimmäisessä nurkassa, mutta kun vähän huutelin tulivat kaikki iloisesti vastaan puoliväliin. Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes oltiin portin toisella puolella ja Pouta alkoi huudella taas sulhonsa perään. Valluhan possuili ihan todella, kun yritti kävellä "yli". Otettiin muutamaan otteeseen seis ja pari askelta taaksepäin, hyvinhän se sitten alkoi taas perässä kävellä.

Niin ja huomasin siis heti laitumella Vallulla rinnassa ihan järkyttävän ruman näköisen haavan (1,5-2 cm pitkä ja ainakin 0,5 cm syvä). Se oli kuitenkin ihan kuiva ja "siistin" näköinen ja luulin sitä vanhemmaksi. Kuitenkin myöhemmin selvisi Heidin kanssa jutellessa, että se oli väkisinkin tullut kuluneen vuorokauden aikana. Mihin lie taas tökännyt itsensä. Se näytti siis ihan siltä, että siihen olisi "seivästetty".

Asiaan siis, tolpalle kun päästiin ja sain vallun riimusta kiinni, niin herra alkoi tepastella levottomasti ja kuopi etusella maata hyvin agressiivisesti protestoiden jostakin. Jouduin kieltämään usemman kerran ja laitoin jalan etusen eteen, että lopettaisi. Yhden äkin Vallu alkoi vetää itseään tolpasta irti muutaman sekunnin ajan ja kun huomasi ettei riimu anna periksi niin rauhottui. Sai siis vetopaniikkikohtauksen, mikä pönttö. Harjoiteltiin siis uudestaan ihan vain hiljaa seisomista, mikä tuntui tuottavan suuria vaikeuksia meidän normaalisti niin ylirauhalliselle herralle.

Koska oltiin erityisen kiukkuisella päällä niin Vallu kuopi maata useampaan otteeseen ja potki sivulle ja mahansa alle. Minusta kerran tuntui että teki varoituspotkun minulle, mutta voihan olla että muuten vain tolloili. Seuraava vetopaniikkikohtaus seurasi vähän sen jälkeen kun oltiin säikähdetty Ossin pyöräilyä tallin pihalla, ehdin jo kerran sanoa Ossillekin että kannattaa varoa, kun Vallu ei ole oma itsensä. Vallu siis alkoi taas vetää itseään tolpalta ja nousi peräti kerran pienesti takasilleen ja hyppi riimun päässä ihmeellisesti edestakaisin, sain sen kuitenkin rauhoittumaan ja Vallu työnsikin sitten turpansa minun kainaloon ja oli hetken taas oma rauhallinen itsensä.

Huomasinpa sitten Vallun päitsien lukon "viruneen" vetopaniikeista niin, etteivät päitset enää kestäneet kiinni, great, taas hajotettiin jotakin. Pakko oli laittaa Vallu vähäksi aikaa omaan karsinaansa, kun menin etsimään sille toisia päitsiä. Se muuttui taas ihan kahjoksi ja rellesti karsinassa kuin kaistapää. Kun avasin oven niin yritti rynniä ulos. Eipä siinä auttanut taas muu, kuin ottaa peruutuksia niin kauan, että malttoi seistä paikallaan sen ajan kuin vaihdoin päitsiä ja sain riimunarun kiinni

Kaiken kohelluksen jälkeen kentällä kaikki harjoitukset menivät niinkuin pitikin. Väistätin ja ihan vain taluttelin pitkässä riimussa niin, että Vallu seurasi minua ja pysähtyi kun minäkin. Toivoisin, että joku joskus ohjeistaisi minulle oikeaoppisia maastakäsin tehtäviä harjoituksia...:D

Yhteenvetona kaikesta tästä sikailusta voisin sanoa siihen vaikuttaneen nyt monenmoiset asiat, kuten päällimmäisenä se, etten ole käynyt touhuilemassa mitään sen kanssa. No sitten uusi hevonen varmaan aiheuttaa pientä mustasukkaisuutta ja muutenkin ne ovat saaneet olla kavereitten kanssa niin tiiviisti koko kesän, että yksinjääminen on inhottavaa pitkästä aikaa. Myös rinnassa oleva ruhje tuntui olevan kipeä. Annettiin Heidin kanssa Vallulle vielä ennen laitumelle palaamista siihen haavaan desinfiontihoito ja jotain homeopaattista ainetta ruiskulla, josta Vallu ei ilmeisesti kovin paljon tykkää...

Aika hoopo heppa oli tänään, mutta silti se on vaan niin ihana.
-siiri

Kentällä

Vallu saa nyt liikutusta, kun pystyy liikkumaan :) Yli puolituntinen tehtiin siis kentällä hommia. Ensin otettiin vähän ravia ja laukkaa ja sen jälkeen tehtiin paljon väistöjä käynnissä ja ravissa. Hiki pukkasi Vallulle ihan kunnolla. Loppukäynnit talsittiin maastossa. Tallilla sitten tehtiin venytyksiä selästä käsin ja pestiin hikiä pois. Kunnolla myös lotrattiin öljyä paarman puremiin. Tatu ratsasti laitumen portille saakka ;-D

Kouluratsastusta

Marjo kapusi tänään taas Vallun selkään ja meni paljon paremmin kuin eilen, Vallukin vähän vertyi eilisestä liikutuksesta! Vähän Vallulla oli laukannostot hakusessa, mutta lopulta nousi hienosti ja pysyi laukkakin yllä. Hienoja väistöjä pääsin kentän laidalta ihailemaan.Vallu sai paljon rapsutuksia ja hempeilyä, minkä onkin ansainnut :)

Vallu ratsittavana

Marjo kapusi Vallun selkään pitkästä aikaa. Vallu meni aika kivasti, nosteli jalkojaan ja ei kuulema ollut kovin jäykkäkään. Viime viikon hieronnasta siis ollut jotain hyötyä. Joni laittoi kengät aamulla Vallulle vähäksi aikaa, kun arkoo jalkoja. Huomenna jatketaan harjoituksia :D

Hierontaa

Vallu oli huomattavasti paremmassa kunnossa kuin viimeksi! Selkä ei yhtään enää jumi!

Ropellihäntäinen kärryhevonen.

Tulin illasta tallille, kun ilmakin ehti jo vähän viilentyä. Otettiin Heidin kanssa hepat ja alettiin varustella. Ihan kauheasti ötököitä; isoja paarmoja ja pieniä polttiaisia ja mäkäräisiä. Voi Vallu parka! Ei tullut sitten pintelin pyörityksestä mitään, kun niin paljon piti potkia ötököitä mahan alta pois, joten laitettiin vaan suojat takasiin.

Vallu käyttäytyi alkumatkasta ihan oudosti, hirnui mehtään ja muutenkin katseli kokoajan ympärilleen. Paarmat oli vähintäänkin miun pikkurillin kokoisia, ja häntä viuhui jo mennessä niitä häädellessä. Metsäaukiolla piti peruutella ja tehdä kaikkia muitakin ihmejuttuja, kun joku oli käynyt virittämässä puiden päälle mustan pressun. Kyllä vain, se oli vähintäänkin yhtä pelottava, kuin sapellihammastiikeri.

Koitettiin ravata tiellä, mutta lähinnä se oli varovaista sipsuttelua. Vähän soramontun jälkeen alkoivat molemmat hevoset temppuamaan ja Heidi vaan kysyi, että kuinka pienessä tilassa mahdun kärryjen kanssa kääntymään; no tietysti niin pienessä kun tarve vaatii. Katsottiin sitten parhaaksi kääntyä kotiin, koska oma pääkoppakin alkoi jo seota mielikuvista.. Kotimatkalla sitten ne paarmat hyökkäsivät meidän kimppuun oikein laumalla. Niitä oli joka paikassa, kärryt kiemurteli kapealla tiellä, kun kuski keskittyi häätämään paarmoja naamansa kimpusta ja Vallun häntä oli kuin ropelli, kun se pyöri ympyrää. Kyllä meitä kiukutti! Siinäpä vielä epähuomiossa ajelin niin sopivasti, että jostain renkaan lokasuoja välistä lävähti risu naamaan ihan kuin ruoskalla olisi lätkäytetty. Pääsipä siinä kirosananenkin.

Laitoin sitten vielä Vallulle tarhaan pahimpiin syömäkohtiin Kietäväisen öljyä, jos edes vähän auttaisi ötököihin. Tällä kertaa ei ollut meidän paras reissu, mutta Vallu on ihana!

Kaviohuoltoa ja öljyämistä

Tallipoika vuoli Vallun järkyttävän lohjenneet kaviot iltatarkilla laitumen reunalla. Aikalailla siistit tuli, vaikka takasissa ihmeelliset palat lohjenneet. Siitä huolimatta pidetään poni ilman kenkiä, koska ei aro kävelyä ollenkaan (ainakaan tällä hetkellä). Öljyä myös löträttiin ihan kunnolla, kun Vallu-parkaa kiusaa ötökät kaikkein eniten. Mutta oikein hyvin maistuu laidunloma!

Satulansovituspäivä

Aamupäivästä Heidi soitti minulle, että Vallu ja Pouta on samassa kyydissä matkalla Kulhoon, että alahan kalppia paikalle. Ajatelkaa, hevoset, jotka vielä viikko (vajaa) sitten vielä eivät meinanneet tulla välillä juttuun, mahtuivat samaan koppiin. Se olikin ihan mukava uutinen, koska ei olisi ollut mukavaa ajella edestakaisin Kulhon ja Kiihtelysvaaran väliä.

No, päivä ei mennyt täysin kuin suunniteltiin, mutta saatiin satulat soviteltua Vallulle ja Poudalle. Huonot uutiset ensin; Vallulle ostamamme JC:n estepenkki ei sitten sopinutkaan Vallulle, koska se tuli liian taakse, noin parin sormen leveyttä viimeisen kylkiluun taakse...joten paino on liian takana ja aiheuttaa pitemmän päälle ristiselkään vaivoja. Kun tarkemmin tässä miettiin, niin sen viimeisen maastoreissun jälkeen, kun Vallulla oli se satula selässä, sen selkä oli kipeä Heidin hieroessa sitä. Joten nyt olisi JC:n estesatula myynnissä.

Hyvät uutiset; Vallulle käy sekä Tuiskun nykyinen satula (sekin aavistuksen liian pitkä), että se Tuiskun entinen satula, molempiin vain tarvitsee karvan alle. Jos oikein nappisatulaa haluaisi se olisi samanlainen Cliff&Barnsby kuin Tuiskulla, mutta kokoa pienempi, ehkä 16" tai 16,5" muistaakseni. Mutta ei se Wintec:kään ole huonompi vaihtoehto. Vallu on vaikeaselkäinen hevonen löytää oikeanlaista satulaa, koska se on lyhytselkäinen ja lapa tulee melko taakse. Katsotaan sitten loppuvuodesta sitä mahdollista uuden satulan hankintaa, kunnes alan ratsastaa taas.

Vallu käyttäytyi aivan mahtihienosti koko päivän, eikä ilmeisesti lastautuessakaan ollut mitään ongelmia ilmennyt. Ihana Vallu!

-siiri

Ohjastelua.

Tänään oli tarkoitus lähteä maastoon Poudan ja Heidin kanssa, mutta Suklaa alkoi karitsoida, niin ei mihkään päästy. :) Jotenka päätin vain ohjasajaa ja juoksuttaa Vallua.

Vallu ja Pouta olivat ilmeisesti vielä selvitelleet välejään, koska Vallun takamus oli turvoksissa vasemmalta puolelta. Potkuhan siihen on tullut kun aristikin sitä harjatessa. Juoksutuksesta ei siis tullut sitten niin mitään, koska oli niin vaivalloista se takapään liike, etten halunnut sitten enempää rasittaa. Ohjasajeltiin siinä kentällä sitten aikamme ja muuten touhuiltiin. Saipa Vallu syödä hieman vihreääkin lammasaidan liepeillä minun ihmetellessä niin pienenpieniä suloisia karitsoita.

Vallun uusi tuttavuus.

Tulin taas tänään melkeinpä suoraan töistä tallille. Oltiin sovittu työkaverin kanssa, että hän tulee kokeilemaan Vallua. Kun hain Vallun tarhasta, se lähti oikein mielellään mukaan, mutta stoppi tuli siinä vaiheessa, kun huomasi, että pesupaikalle täytyisi tulla. Mikähän ihme siinä kaivossa niin pelottavaa on, mietin; noh, kun käy tuuli, niin se jotenkin puhaltaa sieltä kaivostakin ja siitä kuuluu outo kohina silloin. Sitähän se varmaan pelkää, kun ei talvella roudan aikaan tätä ongelmaa ole ollut. Ainakin huomasin itse siinä Vallua hoitaessa, että tuulenpuuskan tullessa, se kaivo humisee, ja jos olisin hevonen niin varmasti oudoksuisin moista...:D

Harjailin pitkän tovin ja vähän nypin harjaa siistimmäksi siinä Hennaa odotellessani. Kun ratsastaja saapui, laitettiin äkkiä Vallu ratsastuskuntoon ja eikun kentälle. Siinä Hennan ratsastaessa keräilin isoimpia kiviä pois kentältä joutaessani. Vallulla ja Hennalla sujui hyvin kentällä, ja uskoisin(toivoisin), ettei jäänyt viimeiseksi kerraksi näiden ratsastelut. :) Vallu oli vain melko laiskalla tuulella, mutta toisaalta, ei se kuulemma haitannut ollenkaan. Vallulla on kuulemma erilainen ravi, kuin monella ratsulla(tiedetään), mutta kun siihen tottuu niin sehän on aivan mahtava ratsastaa.

Vallulla ei ole nyt siis kenkiä, eikä se mielestäni arkonut ollenkaan. Päätettiin siis nyt pitää Vallu kengättömänä mahdollisimman kauan, jos vaikka saataisiin kavioille siitä jotain hyötyä. Vallu on kyllä ihan Conquistador -nimensä veroinen, koska valloittaa kaikkien sitä moikkaamaan tulevien sydämet. :) Se on vain niin IHQ! Rakastan jokaisen sadan kilon arvosta kertaa 10.

Sipu

P.S. Anteeksi kirjoitushirviöhäröjä, joita nämä minun kirjoitukset ovat pullollaan...

Back to home

Pojat palasivat kotiin ja aluksi eivät yhtään hokanneet, että olikin tarhassa kaksi liinakkoneitoa odottamassa. Vallu ja Pouta rupesivat ottamaan matsia heti ensimmäisenä. Vallulta tippui laitumella etusista kengät, joten ennen tarhaan laskua tallipoika irrotti takasistakin, mikä nyt kuvasta päätellen oli ihan hyvä idea... :D Illalla jo haistelivat toisiaan hyvässä hengessä, siitä se lähtee!

Laitumelle lompsis!

Pojat pääsi laitumelle. Ei minkäänlaista juoksua eikä intoilua, rupesivat muina miehinä vaan syömään...:D:D

Kenttäilyä kevyesti

Vallun kanssa mentiin kentällä estesatulan kanssa, joka on kyllä aika hyvä, kun tottuu vaan istumaan kyydissä... Mutta ei kyllä ole koulusatulan voittanutta! Vallulta on tippunut vasemmasta etujalasta kenkä, vähän könkkäsi aluksi, mutta loppuajan meni ihan hyvin, eikä mitään huomannut. Vähän ravattiin, muutoin tehtiin käynnissä töitä. Pitkillä sivuilla aseteltiin sisällepäin ja lyhyen sivun keskeltä pituushalkaisijalle, josta pohkeenväistöjä pitkälle uralle. Molempiin suuntiin käynnissä ja ravissa. Pääty-ympyrällä parit laukannostot molempiin suuntiin.

Loppukäynnit latopellolla kääntymässä. Mennessä otettiin pari pätkää laukkaa ja ihan lapasessa pysyi hevonen, eikä vauhtikaan ollut kovin hurja :) Hyvä Vallu! Tallilla tehtiin vielä leipävenytykset ja harjailtiin pölyjä pois. Vihreää käytiin myös laitumella vähän haukkaamassa.

H.

Kenttäilyä ja metsäilyä

Vallun kanssa verryteltiin 35 min kentällä, paljon ravissa isoja ympyröitä, kiemurauria jne. Asetuksia tehtiin reilusti, mutta varovasti, kun on vähän menty kentällä viime aikoina. Ympyrällä tehtiin vasta-asetuksia ja väistätettiin takapäätä. Vähän kokeiltiin ympyrällä molempiin suuntiin laukkaa. Takapää vähän laiska laukassa, mutta muutoin poni kulki oikein nätisti. Enemmän oli tänään laiska kuin reipas.

Loppukäyntejä tallustettiin metsässä parikymmentä minuuttia. Aukean läpi rämmittiin metsään ja sitä kautta takaisin polulle. Vallussa herää ajoittain kaupunkilaishevonen ja katsoo pitkillä ryteikköjä. Mutta maalla maalaisten tavoin ja eikun vaan puskiin ;-D;-D

Tallille tehtiin leipävenytykset ja koska vettä tuli kaatamalla mentiin suoraan talliin. Kastuttiin vähän, mutta ei se paljoa haitannut. Vallu sai valkoisen sadeloimen niskaan ja käytiin vielä pellolla vartin verran vihreää maistelemassa. :D

H.

PS. Vallu oli vähintäänkin järkyttynyt kun ohitettiin lampaat metsäaidassa, Vallun mielestä ihan maailman pelottavinta, että ne ovat juuri hänen reitilleen pesiytyneet. Saatinpa taas naurut, Vallusta voisi tehdä jonkun ilmeet kuvakoosteen, niin järkyttynyt se oli...

Juoksutusta, ohjasajoa ja Vallun ominpäin seikkailu...

Kävipä niin, että taas tulin suoraan töistä tallille. Kävin ensin rupattelemassa niitä näitä Heidin kanssa, ennenkuin hain Vallun tarhasta. Vallu lähti oikein mielellään taas mukaan ja rapsuttelinpa siinä Suokitkin läpi, kun tulivat moikkaamaan. =) Tänään varustelin Vallun karsinassa ovi auki ja osaapa Herra olla niin nätisti aloillaan.

Kentälle päästiin ja otettiin muutama kierros alkuun käyntiä, koska katsottiin Heidin kanssa vallun takajalkojen liikettä käynnissä. Hieman mieltä varjostaa oikean takajalan tilanne, koska ihan alkuun oikeaan kierrokseen näyttää, että Vallu jopa ontuu liikkeessä. No mutta kun alettiin verryttelemään ravia, niin alkoi liikekin näyttää jo verkkaisemmalta ja mentiin pätkiä molempiin suuntiin jo ihan melkeinpä jossain muodossa. Ainakin töitä vallu teki molempien kahden 10 minuuttisten aikana niin, että hikosi vähän.

Loppukäynnit käytiin metsätiellä ohjasajaen. Vallu vilkuili alkuun taakseen, että mitenkähän himmeenä tuon naisen vintti on, kun tällä keinoin lähdetään pihasta pois... No mutta, nyt Vallun on vaan totuttava tähän himmenneeseen vinttiin, ainakin sinne asti kunnes jakaannun syksyllä ja voin taas ratsastaa. Voi, kun mieli teki taas laittaa vain satulaa selkään ja hypätä ratsaille... Täytyy yrittää malttaa mielensä, eihän tässä ole enää montaa kuukautta.

Noh, ajattelin kylmätä takajalat, koska siellä jotain häikkää nyt ilmeisesti on. Jätin Vallun ulos kiinni riimustaan siksi aikaa, että saan vaihdettua letkun hanaan ja hanan auki. Kuulinpa sitten, että ilmeisesti vetopaniikin saanut itse rauhallisuus riuhtaisi itsensä riimusta irti (riimunnaru petti soljen kohdasta). Syöksyin ulos ja Vallu katsoi minuun vaan kujeellisesti ja suuntasi verkkaassa käynnissä pihatielle. No minä sitten sydän kurkussa ensin huutelin Vallua, mutta eihän se kun katsoi vaan taakseen. Hätäisesti kävin tallista jonkun ruokasankon ja lähdin perään. Eipä herra pysähtynyt, ennenkuin Tohmajärven tien varressa syömään heinää. Pientä jekkua minulle...jälkikäteen naurattaa, mutta ei silloin naurattanut!

Iltamaasto kärryillä.

Hurautin töistä suoraan tallille (oli jo aikakin!!) ja Heidi oli jo metästänyt Vallun ja Eksun sisälle valmiiksi. Eli päästiin suoraan harjaamaan ja laittamaan varusteita päälle. Alkaa jo pikkuhiljaa mennä kärryt rutiinilla perään kaikkineen vehkeineen. :)

Vallu taas veti vähän höplästä minua ja käytiin pienoinen keskustelu liiterin nurkalla, että mennäänkö ohi traktorinkauhasta, joka ei ollut siinä aikaisemmin ollut. Vallun mielestä se olisi voinut syödä vähintäänkin Vallun kokoisia hevosia iltapalaksi. Peruutettiin koivupinoon, josta ei sitten muuta mahdollisuutta ollut, kuin lähteä kauhan suuntaan, koska en toiseen suuntaan päästänyt. Loppujen lopuksi mentiin sitten ohi mallikkaasti. Kaikkein inhottavinta mitä Vallu osaa, on juuri tuo peruuttaminen silloin, kun ei haluta mennä jostain ohi. Muuten on oikein mukavaa, että Vallu osaa peruutella kärryjenkin kanssa.

Huomattiin sitten metsätieosuuden alussa, ettei Heidillä ole kypärää. Siinä sitten arvottiin että käännytäänkö hakemaan kypärää, mutta kärryjen kanssa se olisi ollut melko vaikeaa. Kinasteltiin sitten seuraavaksi, että ottaako Heidi minun kypärä, mutta ei se sitten suostunut. Minusta tuntui kyllä, että näytti varmaan melko pölvästiltä, että kärryillä istuvalla on kypärä, mutta ratsastajalla ei. No, mutta, päätettiin ottaa rauhallinen kävelylenkki.

Jossain vaiheessa auto tuli perästä ja kuulin sitten jo ennenkuin näin, että sillä on peräkärri. Olen tottunut vain hevosiin, joilla kilahtaa peräkärrin nähdessään, niin ehdin jo mielessäni kelata kaikenmoiset kauhuskenaariot... Pelotti suurimmaksi osaksi juuri siksi, ettei tällä meidän koulutuupparilla =D ollut kypärä päässä. Loppujen lopuksi auto meni ohi, eivätkä pollet olleet moksiskaan.

Kotiinpäin käännyttiin pikkumontulla ja Vallu oli taas itse Herra Rauhallisuus koko matkan. Ravattiin sitten pieni pätkä sillä ehdolla, että jos tuntuu ettei Vallu malta mennä hiljaa, niin ei ollenkaan ravata. Alkoi nimittäin palella jo ihan tuntuvasti, vaikka vaatetta laitoin ihan reilusti. Mutta tapahtuipa ensimmäistä kertaa, että Vallu mennä köntysteli hyvin tyynesti rauhallista ravia kuin joku valjakkohevonen konsanaan <3

Tallilla olikin sitten taas perinteinen varusteiden riisunta niin, että Vallu seisoi irti pihalla. Tulipa jopa tolpalle perässäni ilman riimua, tosin minulla oli leipää kädessä =DD. Yritin olla tehokas ja saada Vallun äkkiä tarhaan, mutta unohtuipa siinä (jo tulevasta jääkiekkopelistä ja erityisesti Ovechkinin LÄHIkuvista haaveillessani), että Vallu oli ansainnut melassivedet. Eikun hevonen vielä pihatosta pois ja melassivettä massuun.

Huomenna uudet kujeet!

Juoksutusta ja paijausta.

Tultiin Sonjan kanssa tallille yhteistuumin. Vallu oli taas ihan hirvittävän likainen. Harjailtiin pitkä tovi ja poistettiin vihdoin hokit kengistä (osa oli tippunut jo itsestään).

No sitten rensselit selkään ja menoksi. Juoksutuksen ajan Sonja poimi kukkia ja välillä istuksi jakkaralla keskellä kenttää ja katseli meidän menoa ja kyseli kaikenmoisia asioita. Juoksutin Vallua molempiin suuntiin noin kymmenen minuuttia. Oikeaan kierrokseen oikea takajalka ei liikeradaltaan ollut ihan normaali. Täytyypä seurata. Ei varsinaisesti ontunut, mutta Vallu ei nosta jalkaa niinkuin pitäisi. Juoksutus meni jälleen kerran oikein mallikkaasti, kokoajan juoksuttajan taktiikkakin paranee. Vallu joutui jo tekemään töitä kunnolla ja sai kevyen hien päälle.

Sonja istui selässä sitten loppukäyntien ajan, eikä Vallu ollut siitä moksiskaan. Myös suojat Sonja otti pois, sekä talutti Vallun takaisin tarhaan. Aivan mahtavan kiltti Vallu on, kun oikeastaan taisi tajuta kuinka näitten pienten kanssa täytyy toimia. =) Leipävenytykset tehtiin pihatossa Sonjan avustamana.

Oli ihana tallipäivä taas tänään!

Aamumaasto

Jenni ja Skipi seurana noin tunti käppästiin ihan käyntiä maastossa. Pururadoilla kylän pinnassa käytiin kääntymässä. Vallulla oli estesatula ja nyt siihen oikeanmittaisesti säädetyt jalustimet, joten kyllä passasi ja tuntui hyvälle istuskella kyydissä :)

Vallu olikin taas ihan kunnon putsattava taasen. Aivan järkyttävässä siivossa koko otus! No mutta vielä harjailtiin ratsastuksen jälkeenkin. Loimea ei laitettu, kun oli niin lämmin aamu ja muutenkaan ei hionnut yhtään. Kivaa oli!

Vauhdikkaampi kärrylenkki

Soittelin aamupäivästä Heidille, että olisin tulossa ajamaan Vallulla. Kävikin niin sopivasti, että Heidi pääsi mukaan ratsain Tuiskun kanssa. Ei tarvinnut Vallun kanssa kahden mennä =)

Minun ilokseni, Vallu ei ollut tänään kovinkaan likainen, joten varustelut sujuivat hieman nopeammin tällä kertaa. Vallu oli aika hauska, kun oli niin kiinnostunut kaikesta mitä tein sen lähellä, turvan työnsi joka kohtaan. Ulkona Vallu seisoi irti sen aikaa, kun noukin kärryt ja asettelin ne sen perään. Tuisku lähti keulamiehenä metsätieosuudelle, mutta kun päästiin tielle, vaihdoimme paikkoja.

Vallu malttoi mennessä välillä juosta ihan suht.rauhallista ravia, mutta välillä vauhti kiihtyi niin, että Tuiskun täytyi tulla kiitolaukkaa perässä. Huudeltiin vain toisillemme Heidin kanssa, että pelottaako liian kova vauhti!?! Heidi sanoi ainakin, että häntä pelotti vain minun puolesta...:DD Minulla oli kivaa, vaikka välillä sydäntä särki, kun piti ottaa ohjilla niin kovaa vauhtia pois, ettei lennetty ihan kuuhun. Käytiin kääntymässä tien päässä olevalla kääntöpaikalla. Vähän ennen etappia Vallun vauhti kiihtyi melko hurjaksi mutkaisella tien osuudella... Kärryt pysyivät kuitenkin melko kapealla tiellä hyvin, ainut miinus oli vaan, että suu ja silmät alkoivat täyttyä sorasta ja vielä muutamista irtokarvoista.


Päätettiin kokeilla sillä periaatteella kotiinpäin ravaamista, että jos ei pysy lapasessa, niin ei ravata ollenkaan. Silloin Vallu yllätti aivan älyttömän positiivisesti. Koskaan ei ole niin pitkiä pätkiä tullut (Vallun) rauhallista ravia maastossa. Pystyi jo välillä höllin ohjin menemään tovin, ennenkuin vauhti alkoi taas vähän kiihtyä. Huomasin, että on aika paljon kuitenkin ajajasta kiinni se vauhdin säätely (niinkun sen oikeasti täytyy ollakin...Hyvä Siiri...:DD). Tarkoitan siis, että Vallulla ajaessa täytyy pysyä hereillä ja kun vähänkin enteilee, että vauhti kiihtyy, ottaa nopeilla pienillä pidätteillä kiinni. Jos pidätteet ei toimi, niin sitten tietenkin ihan tosissaan pitää ohjilla.

Mutta, anyway, olen Vallusta tänään niin YLPEÄ. Meni tulomatka niin HIENOSTI, että Vallu oli ansainnut herkkuleivät ajon päätteeksi! Kaiken kruunasi vielä tallilla niin herrasmiesheppa, kun jaksoi odottaa taas irti pihalla varusteita riisuttaessa. Vallu hikosi lenkillä, mutta kerkesi kuivaa melko hyvin pitkien loppukäyntien ansiosta. Laitettiin kuitenkin fleeceloimi vielä niskaan ja hevoset vielä hetkeksi nauttimaan kauniista kevätillasta. <3

Juoksutusta, Siiri ohjissa.

Tultiin Tatun synttäreille ja halusin tietenkin käyttää tilaisuutta hyväkseni ja tehdä jotain Vallun kanssa. Taas tarhassa minua odotti erilikainen hevonen. Vallusta on tullut kyllä oikea sottapytty, se ei enää turhia kainostele tuota mutaa! Jännä juttu vaan, kun Herra ei haluaisi kuitenkaan lätäköistä mennä...saatikka sitten tehdä mitään sateella... On muutes aivan ihanaa huomata, kuinka eri tavalla Vallu nykyisin katsoo ja muutenkin "on", kun menen sitä hakemaan. Ehkä se alkaa pikkuhiljaa olla tuttuja minunkin kanssa. Hiljaa hyvä tulee.

Noh, hoito tapahtui taas karsinassa ovi auki, ja oikein mallikkaasti Vallu oli taas irti koko varustelun ajan. Ajosilat selkään ja liinat ohjiksi (nahkaohjat ilmeisesti liian lyhyet). Kahdella ohjalla juoksutus onkin haastavaa puuhaa, mutta tänään meni taas paremmin kuin edellisellä kerralla, joten kait senkin voi oppia (siis puhun täysin itsestäni) Vallu meni todella kiltisti ja kuuliaisesti. Jäykkyyttä oli taas huomattavissa ja varsinkin vasempaan kierrokseen takapää oli vähän könkkö. Täytyy nyt seurata, ettei ainakaan pahennu.

Tuosta kahdella ohjalla juoksuttamisesta sen verran, että  hankalaa siitä tekee sen, että täytyy keskittyä niin moneen asiaan yhtä aikaa, ettei näin putkiaivoinen meinaa käsittää. Ja sitten vielä pitää yrittää olla "hereillä" ja hevosta edellä joka hetkessä. Kuten sanoin, niin eiköhän tässäkin lajissa harjoitus tee mestarin. Tällä kertaa ei tarvinnut enää niin paljoa miettiä nuita ohjia, kuin edellisellä... :D Vallu on kyllä aivan mahtava opettaja ainakin tässä lajissa, koska se ei turhia hermoile, vaikka varmasti saa välillä ristiriitaisia käskyjä kokemattomalta juoksuttajalta.Voi Vallu parka!

Loppukäyntejä mentiin sitten ohjasajamalla mm parit. kerrat puomien ylitse. Sitten karsinassa riisuttiin vermeet taas ovi auki ja laitoin varmuuden vuoksi fleecen niskaan lämmittämään lämmenneitä lihaksia, koska tuuli oli jäätävä!! Vallu jäi siis kavereitten kanssa vielä ulos, kun juksuttaja siirtyi sisätiloihin herkuttelemaan synttäriherkuilla. NAM!

Ajoa

Karavaani; Vallu, Tuisku kera Eksu käytiin kävelemässä 7,5 km lenkki. Vallu meni Siirin kanssa kärryillä ja Kirsin kanssa oltiin ratsain liinakoilla :D Aluksi näytti, että lähtee hevonen jos toinen lapasesta, mutta sitten kun päästiin metsäosuus, niin koko porukka käveli koko matkan ihan rauhallisesti! Ihana iltakävely! Ja Vallu miten hienosti ja rauhallisesti jaksoi koko matkan, ihan huippu :D

Juoksutusta Siirin kanssa

Siiri tuli taas paikalle ja opeteltiin Vallun kanssa miten juostaan kahdella ohjalla. Aluksi vähän ihmetteli, mutta sitten rupesi homma onnistumaan. Hikihän se tuli Vallullekin, kuten Tuiskullekin eilen. Siirin kanssa vielä ohjasajelivat ja kävivät läpi kääntymis sun muita hommia :D

Ratsastus

Vallu oli kyllä likaisin ikinä! Aivan järkyttävässä siivossa koko hevonen. No mutta Siiri hoisi perusteellisen putsauksen ja Heidi hoisi liikuttamisen. Jäykkä, mutta muutoin aika ihana :D:D:D Taivuttelua ympyröillä, sekä laukat molempiin suuntiin. Vasen kierros onnistui paremmin. Lopuksi tehtiin Vallun lemppareita eli pohkeenväistöjä. Kiitos taas Siirille kaikesta!

Ratsastusta á la Paula

Paula kokeili tänään Vallua ja hyvinhän kaksikolla
näytti menevän :D Ravissa paljon taivuttelua ja
vähän väistöjä käynnissä. Vallu oli oikein
kuuntelevainen ja meni oikein letkeästi.
Ennen ratsastusta otti kyllä ihan pitkän kaavan
mukaisen lepohetken Netan kanssa ;D;D

Ps. Huomatkaa Vallun pv-harja!!!

Juoksutusta 2

Siiri juoksutteli puoliksi Vallua, kun ei olla sitä vielä siis aiemmin yhdessä tehty. Vallu meni taas oikein mallikkaasti ja tänään laukka rullasi jo oikein hyvin. Eilen taisi olla vain vähän alkukankeutta ja nyt liikkui siis jo tosi paljon paremmin. Huomenna sitten ratsitusta joko Heidin tai Paulan toimesta, katsotaan :D

Niin ja Vallu sai tänään kengityksen, joten kelpaa nyt lompostella.

Juoksutusta

Koska Vallua odottaa perjantaina työnteko, piti vähän tässä ruveta lämmittelemään konia, jotta ei ihan kylmiltään touhuilla. Vallu tietää näköjään liiankin tarkaan juoksutuksen juonen. Ihan superhelppo juoksuttaa kaikki askellajit, laukka vähän rullasi huonosti. Vielä täytyy käskyjä vähän kerrata, että rupeaa kunnolla toimimaan pelkillä käskyillä. Vettä satoi, mutta se ei meidän menoa haitannut. Etusista puuttuu vielä kengät, mutta Joni naputtaa ne huomenna paikalleen :D Hyvä Vallu!!

Kaviohuolia

Vallua lähdin juoksuttamaan, mutta toissapäivänä tippunut kenkä oli tehnyt parissa päivässä kaviosta ihan karmean näkösen. Tai siis se on touhunnut tänään tarhassa jotain, että kavion reuna oli ihan repsahtanut. Tallipoika äkkiä paikalle ja vuolua kehiin. Samalla otettiin toisesta etusesta myös kenkä ja vuolua sinnekin, mutta jostain turskahti veret aivan ihmeellisesti ja niin meillä oli verta sitten pitkin lattioita. Ei muutakun poni hankeen seisomaan, kun tallin kaivo edelleen vetämätön. Siinä sitten lähes puolituntia Vallun kanssa seisottiin hangessa ja otettiin vähän Aconitumia. Sen oton jälkeen verta tuli hetken ihan kunnolla, mutta rupesi tosi nopeasti tyrehtymään. Että ihme ainetta on! En sitten vielä viitsinyt ottaa heppoja sisälle, vaan laitoin Vallun hetkeksi vielä tarhaan "hangelle", jotta verentulo lakkaisi kokonaan. Reilun puolituntisen päästä kävin laittamassa sisälle ja enää ei tullut kuin ihan pisaroita enää. Täytyy vielä käydä sitä yöllä tsekkaamassa, että kaik ok. Voi Vallu parka!

Kentällä piipahtamassa

Vallu parka ei kyllä ollut ihan terässään kentällä, vielä voip hoidot vaikuttaa, sekä kentän pohja, mistä Vallu nyt on supertarkka. Lopetettiin ratsastus ennen kuin kerettiin edes aloittaa ja mentiin tallille tarkistamaan selkä. Selkä on hyvä, mutta aristaa nyt ristiselän aluetta... Voisiko polvi- ja lonkkanivelten osalta nyt sitten olla siihen jotain vaikutusta. Jäämme seuraamaan tilannetta. Kokeillaan taas ratsastusta tässä kunhan taas joudetaan. Loppuviikolle onkin jos jonkinnäköistä mänöä ja huomenna on iltavuoro Korholassa.

Vallu kaunistautumishetkessä

Ihanainen Siiri soitti paniikinomaisen puhelun, että oli saksinut Vallun harjaa, mutta oikein hienoltahan se näytti ;D;D;D;D Heheheheeee! Ainakaan se ei ole yhtä epätasainen kuin viimeksi kun allekirjoittanut sitä vähän nyrhi. Mutta siitä se tasaantuu pian, heh. Niin ja oli kuulema Vallu saanut harjan nyppimistä ja olettaen myös harjausta ja muuta laatuaikaa yhdessä. Voi Vallu, mikä onnen poika! :D

Hoitoa

Vallu on jonottanut hierojalla pääsyä jo kotvasen ja tänään sitten pääsi. Kipeitä paikkoja löytyi nyt ja tuli taas mielenkiintoista tietoa hevosesta opittua. Viimeksi kun hieroin Vallun, niin ei ollut "käytössä" näin paljon työkaluja, eli nyt saatiin vähän enempi osviittaa asioista. Ensin tehtiin kevyt hieronta, selkä on aika juntturassa, enempi vasemmalta. Vähän laatta rupesi laukeamaan, mutta vielä jäi vähän jumiin, joten hoidetaan sitä vielä tässä lähiaikoina.

Nivelten mobilisoinnin antoi tehdä etujalkoihin kuin oppikirjasta, eikä sieltä mitään löytynyt. Mutta takajalat olikin toinen juttu. Alanivelet eli kavio-, vuohis- ja kinnernivelet muutoin ok, paitsi ihan vähän naksui vasen vuohisnivel. Polvi- ja lonkkanivelet on sitten sellaisessa kunnossa, että niitä ei anna pyöritellä mihinkään suuntaan. Väkisin ei voi mitään tehdä, joten niitä jäädään myöskin seurailemaan.

Lopuksi tehtiin vielä kraniosakraali, joka oli Vallun mielestä maailman rentouttavinta ja ihaninta. Niihin tunnelmiin oli hyvä päättää. Vallu jäikin suoraan sisälle lämpimän loimen alle. Heti karsinassa rupesikin pissittämään :D

Maastoilua

Siirin kanssa tunnin maastolenkki ihan käynnissä. Vallu kyllä puhkui ja oli kaikesta huolimatta ihan hikinen tallilla. Rauhallisesti kävelee maastossa pitkin ohjin. Vallu vaan otti kaiken irti polkuosuuksista ja nosteli jalkojakin reilusti, mutta mikäs siinä, jos herra haluaa tehdä tehokkaamman treenin ;D

Kevyttä ratsastusta

Myös Vallu on pitänyt viikon rokotusvapaata. Tänään testattiin ensimmäistä kertaa kotona uutta satulaa. Vielä ei ole omia jalustinhihnoja, niin lainasin Eksulta. Viimeinen reikä edes hihnoissa riittänyt, olisi pitänyt kiepit tehdä, mutten jaksanut. Ihan erilaista mennä estesatulla. Mutta tämä on aika pehmeä, joten pystyy menemään harjoitusraviakin hyvin, kunhan jalustinasia hoituu kuntoon.

Ensin otettiin vähän kevyttä ravia ja sen jälkeen samanlaisia harjoituksia, kuin Tuiskun kanssa aiemmin. Eli asetuksia ja kunnon rohkeita taivutuksia volteilla ja pitkällä sivulla. Vallu ei meinannut aluksi hokaista koko hommaa, vaan tarjosi väistöjä sun muita sivuttaisliikkeitä. Vallu on aika jumissa, joten sitäkin odottaa hoidot pikapuoliin. Vallulla on vähän nestettä vasemmassa takasessa, joten taidetaan kokeilla hieronnan lisäksi lymfahoitoa :)

Vallu oli muutoin taas ihana oma itsensä. Tallilla tehtiin leipävenytyksiä, laitettiin fleeceloimi päälle ja pihalle.

Uusi satula

Niin sitä lähdettiin koulusatulan ostoon, mutta mukaan tarttui Vallulle JC:n estesatula. Vallu on toispuoleinen, niin ei ollut helppoa löytää satulaa. Siirin kanssa köyhdytiin 550 €, mutta ainakaan uusi satula ei pyöri ja istuu aika hyvin. Kaupan päälle saatiin vielä nahkainen estevyö. Eikä siinä ole hassumpi istuakaan... Köyhyys ei naurata.

Ohessa kuva ekasta kokeiltavasta koulusatulasta, joka kyllä istui hevosella, mutta erihurjat polvituet eivät tuntuneet ratsastaessa mitenkään kivalta. Tuiskun vanha Wintec Pro istuu Vallullekin, joten silläkin voidaan vielä mennä ja onhan se Eksulle aika hyvä, jos näistä joku satula pitää valita. Eli nyt on kaikille hevosille "oma" satula olemassa.

Helkyn valmennus

Pihasta päästiin siitä huolimatta, että eilen tuli lunta ihan kunnolla. Lumiketjut on kyllä aika jees. Itärallin seassa sukkuloitiin Reijolaan. Vallu oli matkustuksesta ihan hikinen, pelkäsi vissiin starttiin joutuvansa. Mutta heti kun näki maneesissa valkoiset kouluaidat, niin hoksasi, että tämä onkin iisimpi homma :) Tunti meni meidän omasta mielestä aika kivasti. Helkkykin ihastui Valluun ja toivoi, että tultaisiin tällä kokoonpanolla joskus uudelleenkin. Isolla keskiympyrällä työskenneltiin melkein koko tunti. Mentiin harjoitusravia (joka on Vallulla erittäin hyvä istua tällä hetkellä), tehtiin siirtymiä käyntiin muutaman askeleen verran ja ennen ravin nostoa väistätettiin takapäätä uralta pari askelta ulos. Harjoiteltiin omaa istuntaa eli satulassa kiinni pysymistä siirtymisiä tehdessä.

Lopuksi otettiin ympyrällä laukkaa molempiin suuntiin. Onhan se Vallu jäykkä, joten teetti varsinkin oikeaan kierrokseen töitä. Mutta Vallun laukka on superpehmeä, siinä voisi istua vaikka koko päivän! Loppuverkat ja kävelytykset sitten päälle. Vähän sokeria kiitokseksi. Vallu oli varsinkin eestä ihan hikinen, vaahtosi ihan ja hiki valui. Loimitettiin hyvin ja eikun kotimatkalla rallin sekaan. Kotona sitten vaihdettiin märät loimet kuiviin ja otettiin juomista ja Vallu pääsi tarhaan käyskentelemään kavereiden kanssa. Eksulla eritoteen oli hätä Vallun poissaolosta ja oli ensimmäisenä hirnumassa.

Vallu on niin IHANA!!!!

Piti olla ratsastusta....

...piti tosiaankin tänään ratsia, kun Vallu lähtee Helkyn valmennukseen huomenna mukaan. Mutta tänne yllätti niin paha lumimyrsky, että kenttä on varmaan puolen metrin lumikinosten peitossa. Illan kiire ohjelma ei sallinut ensin kentän aurausta ja vielä ratsitusta. Yritetään selvitä huominen siitä huolimatta hengissä. Sunnuntaina Vallu lähtee Korholaan, kun sinne tulee satula-auto, josko löydettäs konitukselle istuva penkki :) Vallua nyt viedään!

Kentällä jumppaa

Kun kaikki muutkin ovat päässet "hyppäämään", niin Vallukin pääsi kokeilemaan siipiään. Toisella pitkällä sivulla oli kaksi puomia maassa, väliä 6 metriä. Niitä mentiin ensin ravissa ja sitten laukassa. Ei mitään mennyt tajuntaan, eikä Vallu kyllä hokassu koko hommaa sitten ollenkaan. Toisella pitkällä sivulla oli kaksi mini ristikkoa, myöskin väliä 6 metriä. Niitä mentiin ravissa muutama kerta. Meni aluksi vähän yli loikkimiseksi, mutta loppuajasta rupesi ihan innostumaan. Meinasi lähteä koko hevonen yhdessä vaiheessa lapasesta, kun intoa puhkui! Kovin montaa kertaa ei viitsitty pompiskella, ettei mene ukko kipeäksi, on sen verran kevyttä ollut liikuttaminen viime aikoina. No mutta Vallu oli siis taas oma ihana itsenä taas kerran :D

Kentällä

Pitkästä aikaa itse pääsin kapuamaan Vallun selkään. Eipä ole Siiri omiaan puhunut, kyllä on herra rauhoittunut ihan mielettömän paljon! Liekö väkirehun määrän vähennyksellä syytä, eikä siis laihtumisesta pelkoa, kunnon pallo on koko hevonen ;)

Jo alkuverkkojen jälkeen rupesi Vallulle hiki puskemaan päälle. Mentiin ravia ja laukkaa aluksi molempiin suuntiin. Vähän jäykkä, mutta se nyt olikin odotettavissa, onhan tämä liikkuttelu ollut viime aikoina aika vähäistä. Laukat meni paremmin kuin koskaan ja pääsin kokeilemaan eiliseltä istuntavinkkejä ja ainakin tässä tapauksessa ne toimi! Vallulla oli Tuiskun entinen Wintecin Pro ja ainakin heppa liikkui aika letkeästi sen alla, joten käytetään nyt sitä sitten ennen kuin oma löydetään jostakin. Vähän tehtiin lopuksi väistöjä ja sen jälkeen viellä verkattiin kevyttä ravia. Ihan oli hikinen koko hevonen ratsastuksen päätteeksi. Tallilla vähän sokeria ja loimi niskaan ja pihalle vielä. Ihan harmittaa, kun en ole kerennyt Vallun kanssa ratsia, Vallun kanssa ratsastaminen on niin ihanaa.

Kenttäilyä jälleen Siirin kanssa.

Voi jestas, kun tänä aamuna olin niiiiiin onneni kukkuloilla nähdessäni että lunta tulee... Ihan niinkuin sitä lunta ei olisi jo ihan tarpeeksi?!? Ärrrrsyttävää, no mutta, koska tämä on Vallun blogi niin en nyt enempää näistä omista tuntemuksista tilitä tänne. ;D

Niin, Vallu oli ihan täysin lumen ja jääkerroksen peittämä ulkona ottaessani sen harjaukseen ja paijaukseen. Harjailtiin jäät selästä pois ja sitten satulaa, tällä kertaa pihvi romaanin kanssa selkään.

Kentällä aloitettiin verryttelyt ravissa ympyrällä molempiin suuntiin. Oikeastaan koko ratsastusajan vain taivuteltiin ja  keskityttiin ympyrällä ratsastamiseen. Muutaman etuosakäännökset tehtiin molempiin suuntiin jotka onnistuivat ihan huipusti. Sekä avotaivutus voltti avotaivutus tehtiin pitkillä sivuilla molempiin suuntiin. Nekin menivät ihan hyvin. Tunnin lopuksi mentiin vielä ravia pitkin ohjin. Niin ja laukannostot otettiin vain kerran molempiin suuntiin, koska loponen lähti taas (nolottaa ihan) vasemmasta etusesta. Laukat nousivat tällä kertaa paremmin, kuin tiistaina, milloin Vallu tuntui tosi könköltä muutenkin.

Tallissa loimi niskaan ja venyttelyt päälle.

Oli taas mukavaa!

Siirin kanssa ratsittelua

Vallu on tänään nauttinut aurinkoisesta talvisäästä ilman loimea, ja makoillut ainakin pariin otteeseen auringossa heinäpaalilla. Vallu otti siis aamupäivän erirennosti ja kyllähän se Eksun komentelu nyt uuvuttaakin!
Illalla olin navetalla, joten en päässyt näkemään, kuinka Siirin kanssa treenit sujuivat :) Ehkäpä kuulemme siitä vielä....

Siirin kanssa kentällä

Mentiin Riitta ja Tatti seurana kentällä noin. 45 minuuttia. Harjoituksina toistettiin samoja oikeastaan, kuin edellisen viikon CR-kertauksessa. Pfiffiin satula oli tällöin ensimmäisen kerran koitoksessa ja tuntui paremmalle kun se Kieffer, ainut vain että Vallu tuntui punkevan vasempaan kierrokseen, varsinkin laukassa ja satula valui ulospäin. Noo, kaikenkaikkiaan ratsittelut meni mukavasti ja mennään vielä pihvisatulalla kun ei parempaakaan ennen satula-autoa sovitukseen saada.

Vallu oli taasen oikea ihanuus hoitaa ja mennä!

Uutta satulaa kehiin

Vallun satulaongelma ei ratkennut tänään, enempi asiasta voip lukea Tuiskun blogista. En jaksa kirjoittaa samoja asioita kahteen kertaan, heh :D
Tähän tosin voin lesota miten onnistuttiin Siirin kanssa tekemään tänään. Siirrettiin tarhaan ihan naisten kesken traktorilla heinäpaali. Suurin ongelma koko operaatiossa oli saada portti auki ;-D!!!!!! Eli mihin miehiä kohta enää tarvitsee?!?!?!?! Nii, joo.

CR -kertaus

Riia saatiin paikalle ja olikin ihan supertehokas tunti, huippua!! Siiri ratsi Vallun ja ohessa yksi kuva todisteena jonka Ossi ja Johanna räpsäsivät kentän laidalta. Vallulla taisi laukatkin nousta aika hyvin, eikä ollut mitään kaahottamista.

Tallissa, jos Vallu on pesupaikalla, niin ovat harjoitelleet Siirin kanssa irtiolemista ja hyvin on kuulema pysynyt :D Vallu liikkuu tosi hyvin nyt, kun on lumi maassa, on puhtaampi liike kuin kesällä.

Kentällä

Vallu reippaili kirpakassa pakkasessa Siirin kanssa kentällä. Välillä vaklasin ikkunasta ja meno näytti ihan rauhalliselle :D Nyt pysyi kengätkin jalassa, heh.

Siirin kanssa reippailua

Ihana Siiri hoisi Vallun liikutusta. Olivat kuulema menneet kentällä paljon siirtymisiä ja laukannostoja :D Vallu oli mennyt kulma aika kivasti pitkässä muodossa tällä kertaa. Toisen etusen kenkä oli taas tippunut. Taitaa olla joku kavioiden kasvuvaihe pahimmoilleen, kun koko ajan putoaa jommasta kummasta etusesta lopo.

Maastoilua

Kiitos Siirille Vallun liikutuksesta :)

Ratsastustunnilla

Vallu reippaili ratsastustunnilla Siirin kanssa. Kuulin ovenraosta, että olivat menneet erihienoja laukannostoja ja muutenkin oli mennyt tunti hyvin, hienoa! Hepoporukka jäikin tunnin jälkeen sisälle ja kiitos taas tallitontuille Tuiskun ja Nettiksen sisälle otosta!

Eilen muuten pässi jäi joksikin aikaa yksin, tytöt muuttivat omaan torppaan takaisin. Aikamoinen ikävä jäi pässille ja huuteli sitten tyttöjen perään. Noh, vielä koittaa onnen päivät, kun saapuu uusi erä pukittavaksi, heh, heh.

Niin ja Vallu sai eilen vihdoin ja viimein kengityksen. Tuiskukin kaipaisi jo lopoja jalkaan, mutta aika hyvä on ollut ilmankin.

Hierontaa

Vallu sai tänään hieronnan. Vallu on unelmakohde hieroa, kun heti hokasi jutun juonen ja rentoutui täysin hierontaan. Viimeksi oikea etunen oli osittain lähes kosketusarka, niin nyt ei ollut siinäkään mitään. Vähän takapään lihakset jumissa, mutta muutoin vaikutti oikein hyvälle. Takajalkojen nivelet naksaa ihan kiitettävästi, kun rupeaa tekemään venytystä taaksepäin. Mutta tietyn pisteen yli päästyään lukko jotenkin naksahtaa ja jalka "vapautuu", kuulostaa taas joltain hihhulihei jutulta!

No mutta hieronnan päätteeksi siis venyteltiin  perusteellisesti ja sen jälkeen tehtiin Vallullekin noin niinkuin kokeilumielessä kraniosakraalikäsittely. Sen tarkoituksena on vaikuttaa moneen eri paikkaan, kuten; imunestekiertoon, hermojärjestelmään, verenkiertojärjestelmään, lihaksistoon, eläimen tasapainoiseen liikkumiseen jne... Joten ei sen tekemisestä ainakaan haittaa ole. Seuraava lähiopetusjakso onkin tänä viikonloppuna Oulussa, sieltä sitten taas tulee uutta oppia ja uusia työkaluja hieronnan avuksi. Luvassa on anatomiaa, biomekaniikkaa, nivelten mobilisointia, origo-insertio -käsittelyä, sekä lymfanestekierron elvyttämistä. Ihan supermielenkiintoista!

Vallu jäi suoraan loimitettuna sisälle, kun kello oli jo yhdeksän. Myös muut pollet rupesivat yöpuulle iltapalan kera.

Ratsastustunnilla

Vallu-Vauhdikas oli hyytyä tämän tunnin jälkeen. Ravattiin sen verran reilusti ja vähän antoi kenttäkin periksi, että oli koko polle ihan hikinen. Paljon tehtiin väistöjä ja lopuksi hurjia laukannostoja. Tosi kiva tunti oli! Tultiin myös siihen loppupäätelmään, että Vallun harjoitusravi näyttää silloin hyvälle kun ratsastajasta se tuntuu kamalalle ja taas päinvastoin, kun ratsastajasta tuntuu hyvälle, niin näyttää sitten ihan karmealle ;-D Vallu is the best!

Helkyn valmennus meni

Aamulla ylös ennen kuutta, tallille ja Vallu valmiiksi ja kyytiin. Seitsemältä oltiin lähtöä tekemässä. Koko troikka juuttui mäkeen kiinni eikä jaksanut nousta mäkeä ylös asti. Vallu ulos kopista keskellä mäkeä ja eikun uusiksi. Ei onnistunut lähtö toisellakaan kertaa. Kello oli jo niin paljon, ettei enää mihinkään oltas keretty ylipäänsäkään. Niinpä sitten hevonen ja kamat takaisin paikoilleen... Kylläpä harmitti...

Vallu kanssa käytiin melkein tunti pellolla ratsimassa ja vähän vauhtia ottamassa sitten jo heti kymmenen aikaan. Matkalle jäi toinen takasuoja, sekä butsi...  Vallu oli ihan hikinen meidän treenistä ja saikin jäädä sitten talliin joksikin aikaa kuivattelemaan. Vaikka uhkasin, että toppaloimen käyttö aloitetaan vasta kun pakkasta on -40 astetta, niin paketoin nyt sitten sillä, kun oli vähän vielä hikinen ulos laittaessa. Jos jotain hyvää kaikesta tästä epäonnistuneesta aamusta voi etsiä, niin se on ehkä kaunein näkemäni aamuaurinko kiiltävillä hangilla. Siitä jäi varmasti meille Vallun kanssa ikimuistoinen hetki mieliin :)

Vallu-Vauhdikas maastossa

Siiri onkin nyt hoitanut kiitettävästi Vallun liikuttamista ja tänään olivat kuulema oikein "mukavan, rauhallisen" maaston käyneet. Vallulla on nyt jostakin pongahtanut into liikkua ja eikös se ole ihan terveen merkki...??

Jos Helkyn valmennus lauantaiaamuna onnistuu (pakkasvaroitus päällä) ja olen kykeneväinen (hengissä) sinne lähtemään, niin ratsuksihan lähtee mukaan tämä meidän jalo puoliverinen ;-D Tuisku on työllistetty muihin juttuihin lauantai-iltapäivänä ja sitä säästellessä. Mutta katsellaan nyt ensisijaisesti miten oma olo perjantain aikana tästä paranee...

Siiri ratsailla

CR -kertauksessa Siirin kanssa. Oli kuulema ollut reipas poni ja oikein hyvin oli tunti mennyt :)

Ratsastustunnilla

Siiri reippaili Vallun kanssa, eilinen rauhallinen hepo oli eksynyt jonnekkin ja tänään oli Vallu-Vauhdikas vuorossa. Tosin tänään positiivisessa mielessä, koska Vallullahan on ongelmia pitää laukka yllä, niin tänään vaiva oli päinvastainen. Tosi hyviä laukannostoja tuli, niissä on kyllä menty eteenpäin ihan huimasti! Väistöt sivukorvalla kuunnellen taisi onnistua hyvin, sekä pysäytykset. Vallu sai Siiriltä extrahuomiota, kolttua myös niskaan, sekä ulkoilemaan. Vallu on ollut ulkona ilman loimea yli kymmenenkin asteen pakkasella, eikä tuota nyt ole näyttänyt palelevan. Mutta jos yli -15 astetta, niin sitten puetaan vaatetusta. Tosin toppaloimen käyttö alkaa vasta, jos pakkasta on yli -40 ;D

Vallu ja Skipi leikki tänään pitkät tovit ja juutuin yhdessä vaiheessa niitä seurailemaan. Kummatkin hyppi takajaloilleen etuset kohti toisiaan, Skipi lähmäsi Vallun pää, kun toisiaan höpläsivät. Skipillä oli vähän etua hommassa, kun Vallulla oli päitset päässä, niin riepotteli niistä. Kesken leikin pistivät piehtaroinniksi ja sen jälkeen leikki jatkui. Ihania!

Kouluvääntöä

Huomenna on Minnan tunti ja Vallu on nyt Siirille jumpattu. Vallu meni tosi kivasti, vaikka on aikas pitkä tauko kun viimeksi kentällä on menty kunnolla. Laukka oli ihan superhyvä! Ja laukkaharjoitukset onnistui aika kivasti, istunta löytyi helposti ja muutenkin oli meillä hyvä henki päällä. Myös harjoitusravi onnistui suhteellisen hyvin.

Joni laittoi pudonneen kengän paikoilleen tai oikeastaan kengitti nyt etupään. Vielä takapää, niin kelpaa taas muutaman viikon koppostella. Vallu jäikin suoraan sisälle kun kello oli yhdeksän. Karsinassa sitten vielä vaihdettiin hoitoja ja rupateltiin mukavia :)

Iltamaasto

Riitta ja Tatti, sekä Kikka ja Skipi seurana reilu puoli tuntia käppästiin ihan käyntiä. Surku, että pururadoille asti ei enää pääse, vaan oli latu vedetty :( No mutta, maastoillaan sitten toisaalla. Käännyttiin siis takaisin ja mentiin vielä kiekka latopellolla. Sen jälkeen palattiin tallille, mutta päätettiin käydä vielä yksi kiekka pellolla. Otin Vallulta satulan pois välillä ja jatkettiin matkaa ilman satulaa, olipa lämmin :) Vallu oli taas ihana kuten aina. Leivät oli unohtuneet taskusta ja Vallu katseli ihan ihmeissään, kun niitä ei tarjoiltu heti ratsastuksen päätteeksi. Tallilla sitten vähän leipäiltiin, loimiteltiin ja vielä ulkoilemaan.

Viikonloppuhevonen

Vallun liikutus on aivan retuperällä ja muutenkin on mulle antanut pahoja katseita, kun en ikinä sitä ota tarhasta mukaani. Tänään saapui Siiri pitkästä aikaa ja pelasti Vallun päivän! Toinen kamala huomio on, että Vallua liikuteltu viimeaikoina vain viikonloppuisin. No mutta parempi kun ei ollenkaan...

Maastossa 50 minuuttia ja tällä kertaa Siirin turvaksi varusteltiin Tuiskun olympioilla. Nyt meni poni oikein iisisti ja välillä oli niin hidasta ravia, että piti Tuiskun kanssa perältä tulla vierellä, kun meinattiin päälle tulla. Ei laukattu, kun oli ihan pimeää, vähän siis ravailtiin ja paljon käveltiin. Vallu sai leipävenytyksiä tallilla ja kunnon loimen niskaan.