Liinassa

Tästä päivästä ei kyllä jäänyt kummoista kerrottavaa. Meni huonosti ihan alusta lähtien, koska lähtöasetelmatkin olivat jo pielessä. Elias ei tosiaan enää nuku näin iltapäivästä, jotenka kokeilin kuinka asiat menee, jos Elias on hereillä tallilla. Ihan hyvinhän se menee, niin kauan kun on kylläinen olo ja äiti näkyvillä. Ei vain kovin äidin hermoja leppuuttavaa. Varsinkaan silloin, kun Vallu pöllöilee jo alusta lähtien, eikä ensinnäkään antaudu minulle kiinni, vaan Jennin on lopulta haettava se tarhasta, koska itse en voi jättää Eliasta kauaksi aikaa Sonjan vahdittavaksi.

Vallulla oli tänään siis pöllöilypäivä, koska kaikki meni päin hevon*piip* alusta lähtien. Käytiin me kokeilemassa, kuinka liinassa juoksutus sujuu niin, että Elias on minulla kantoliinassa mukana. Kentän luona oli vain sinne kuulumattomia tavaroita sattuneista syistä, joita piti sitten pelätä ihan urakalla. Liukas pohja ja säikkyminen ei ole hyvä yhdistelmä, joten kompurointiakin siinä tapahtui. Päätin lopettaa vasempaan kierrokseen, kun aloin vain itse hermostua Vallun säikkymisestä ja lähdettiin kiertämään vielä kävellen pihakiekkoa. En halunnut alkaa "koulimaan" Vallua Eliaksen kanssa kentällä. Pihakiekollakin piti kaikkea mahdollista säikkyä; mm. lätäköt meinasivat olla ylitsepääsemättömiä...

Tällaisten kertojen jälkeen tallilta tullessa on vaan huono mieli ja toivon että seuraava kerta korjaa tilanteen... Ounastelen vaan, että mitähän jekkua Vallu huomenna keksii...