Valmennus

Riia tuli pitämään meille yksityistunnin ja lähdettiin korjaamaan aikaisemmin kertomiani ongelmia. Laukasta sen verran, että Riiakin epäili ongelmien johtuvan siitä, ettei Vallulla ole pitoja takana. Se joutuu hakemaan päällä tasapainoa kurveissa, eikä siksi tahdo asettua sisälle.

Niinkuin arvelin, olen vino kuin korkkiruuvi. Lantio on kiertynyt oikealle, mutta vasemmalle on helpompi asettaa paino sisään, koska oikea jalka on taas paljon vahvempi kuin vasen ja antaa paremman tuen ulkoa. Siis ihan täysi sekamelska siellä selässä, ja koska lantio vetää koko ajan oikealle niin ei Vallu tajua vasemmassa kierroksessa, että tahdon sen taipuakin vasemmalle. Oikeassa kierroksessa taas lantio on liikaa sisälle, enkä saa painoa tarpeeksi (pakaraa siis) satulan oikealle puolelle. Valluhan meni hyvin ja aina myötäsi niskasta, kun tein jotain oikein. Oli vain laiskan tuntuinen koko tunnin ajan, kun ei oikein tahdo mennä ympyrällä.

Siispä ihan perusjuttuja tehtiin käytännössä koko tunnin ajan ja mikä parasta, sain vinkkejä istunnan korjaamiseen.
Kotiläksyt oikeaan kierrokseen: paino niin paljon sisälle, että tuntuu siltä, kuin tippuisin satulasta. Pakaran tietty kohta ei saa osua satulaan ja napaa Vallun ulkokorvaa kohti, koska lantio on jo valmiiksi niin sisään kiertynyt. Varpaat suoraan eteenpäin, että pakaralihas ei ole jännittynyt, eikä pohje saa olla liian takana.

Kotiläksyt vasempaan kierrokseen: kierrä napaa niin paljon sisälle, että se tuntuu ihan melkeinpä epämukavalle, sisäpohkeeseen tehoa ja aktiivisuutta. Sisäohja 20 cm tiukempi ja ulko-ohja pitempi, kuitenkin niin että tuntuma säilyy.

Perusistunta oli alaselästä/lantiosta hyvässä asennossa, mutta kylkiin lisää pituutta.

Tämä kaikki vaikuttaa tässä kirjoitettuna todella helpolle, mutta todellisuudessa vaatii hikeä ja jopa kyyneleitä, että nämä saan korjattua. Onpahan nyt puuhaa.

Niin ja ohjat täytyy vaihtaa semmoisiin, että siinä on nappulat. Vasemmassa kierroksessa tahdon aina ottaa ulko-ohjan lyhemmäksi kuin sisäohjan (sekin johtuu "kierosta" lantiosta...:)).

Ei varmaan enää tarvitse kysyä, miksi vasen suunta on meille ollut vaikea... Kuvassa Riia asettelee minulle oikeaa asentoa ja venyttää reisistä ja pakaroista kireitä jalkojani.

Niin ja ISOT kiitoksen Jennille, joka jaksoi kuvata tuntia sekä Heidille joka jaksoi kaitsea lapsia... Oli saanut mm. kuunnella n.20 minuuttia suoraa huutoa ja puklut päällensä.. Voi Heidi parka! Saas nähdä milloin seuraavan kerran suostuu lapsenlikaksi....? :)